”EU ulottaa lonkeronsa ihan joka paikkaan, siksi vaalit ovat tärkeät kuntavaalit”

EU-vaalit lähestyvät, eikä heti arvaisi, että Kuntaliitossa on paiskittu niiden eteen töitä jo pitkään. Siellä nähdään, että EU-vaalit ovat kuntavaalit – siinä määrin innokkaasti EU sekaantuu kuntien päätöksentekoon. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen heittää pöytään muutamia lukuja.

– Noin 45 prosenttia kunnanhallitusten päätöksistä liittyy jollain tavalla EU:hun. Kun mennään hankintalainsäädäntöön, tekniseen toimialaan ja ympäristöön, noin 75 prosenttia päätöksistä nojaa EU-säädöksiin. Ja mukana on järjettömiäkin säädöksiä, huomauttaa Minna Karhunen.

Eikä kaikista järjettömyyksistä parane syyttää yksin EU:ta.

–  Me osaamme Suomessa säätää asiat vielä vähän kireämmäksi kuin EU edellyttää. Jos me tyytyisimme vain EU-tasoon emmekä kiristäisi lisää, sekin helpottaisi.

Esimerkiksi Karhunen ottaa hankintalain.

Siinä meillä on hyvin voimakas kotimainen sääntely. Tällä hetkellä pohditaan jopa sitä, kuinka paljon kunnan täytyy omistaa, että voi hankkia omalta yhtiöltä – tällaista ei ole missään muualla. Meillä on myös matalammat kilpailutusrajat kuin muualla.

Maankäyttöhankkeiden luontoselvitykset ovat oma lukunsa – niiden osalta Karhunen katsoo EU:n menneen liian pitkälle.

– Meillä on Suomessa vain pari susitutkijaa ja viitasammakkotutkijaa. Ja nämä pitää kaikissa hankkeissa selvittää, vaikka puolet vuodesta on lumi maassa. Sitten ihmetellään, miksi vihreä siirtymä meillä kestää.

Tiukkaa ja vielä tiukempaa

Erikoista kuviossa on se, että jos EU löysäisikin jossain asiassa, Suomi pitää huolen siitä että ”taso” pysyy. Kansallisen lainsäädännön valvojina ovat lupaviranomaiset, jotka tulkitsevat mieluummin yli kuin ali riman.

– Ensin Suomi kansallisesti säätää EU-säädöksiä tiukemmin kuin muut, sen jälkeen vielä lupaviranomainen soveltaa tiukemmin.

Kuntaliitto haluaa vaalien alla nostaa näitä asioita esiin, jotta EU:n rooli ja samalla Suomen rooli kuntien päätöksenteossa kirkastuisi.

– Meidän slogan on, että EU-vaalit ovat kuntavaalit, tiivistää Karhunen.

Jo viime syksynä Kuntaliitto julkaisi EU-vaalitavoitteensa, jotka jaettiin kaikille puolueille. Myös ehdokkaita on lähestytty ja käyty Brysselissä vaikuttamassa. Kuntaliiton asiantuntijat sorvaavat jatkuvasti lausuntoja vireillä oleviin säädöksiin.

– Meillä on erittäin suuri halu olla vaikuttamassa siihen, mikä on Suomen EU-politiikka ja toisaalta siihen, mitä politiikkaa EU harjoittaa.

Kolme tärkeää tavoitetta

Yksi tärkeimmistä tavoitteista Kuntaliitolla on luottamuksen lisääminen EU:ssa.

– Haluamme, että EU:ssa luotettaisiin kuntiin enemmän. Että säädettäisiin vain siitä, mikä on tavoite eikä siitä, miten se kansallisesti pitää toteuttaa.

Tätä on hankala EU:ssa ymmärtää, sillä pohjoismainen ja suomalainen hallintomalli on siellä outo asia.

– Se että kunnat järjestävät itse palveluita ja päättävät maankäytöstään ja kaavoituksestaan, on poikkeuksellista. Suurimmassa osassa maita valtio järjestää kansalaisten palvelut.

Kuntien ääni ei juuri kuulu EU:ssa.

– Kun kyse on kunnissa tehtävästä työstä, toivomme että EU tukee meitä onnistumisessa eikä hankaloita työtä maankäytön, energia-asioiden, kaavoituksen ja liikenneväylien osalta.

Hyvänä esimerkkinä Karhunen nostaa esiin sähköautojen latauspisteet.

– Viime metreille on väännetty siitä, kuinka paljon ja missä ja minkälaisia niiden tulee olla. Suomessa on harva asutus, joten meidän pitää itse saada päättää mihin niitä on järkevää rakentaa.

Ennallistamisasetus ja energiatehokkuusvaatimukset ovat oma lukunsa.

– Siirtymä on tehtävä niin, että meillä on ylipäätään mahdollisuus onnistua siinä. Eikä EU saisi liikaa lähteä sekaantumaan maankäyttöasioihin, koska ne kuuluvat kunnille.

Maahanmuutto ja uusi tilanne rajoilla

Toinen merkittävä asia Kuntaliiton EU-listalla on työperäinen maahanmuutto.

– Toivomme, että EU:ssa olisi enemmän toimenpiteitä, joilla autetaan ja kiihdytetään maahanmuuttoa Euroopan unionin maihin. Esimerkiksi kolmansissa maissa suoritettujen tutkintojen tunnustaminen pitäisi käydä läpi EU-tasolla eikä maakohtaisesti.

Kolmas painopiste on Suomen muuttunut geopoliittinen asema.

– Tarvitsemme tukea Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen rajavyöhykkeille, joista on bisnes ja rakentaminen sulanut.

Kuntaliitto on jakanut näkemyksiään paitsi puolueille, myös ehdokkaille.

– He ovat olleet tyytyväisiä meidän tavoitteista, jotka ovat hyvin konkreettisia ja joilla halutaan vaikuttaa vaikkapa kuntien jätehuoltoon tai palvelujen käyttöön.

Tosiasia on sekin, että vain Suomi pitää innokkaimmin esillä Suomen asiaa.

– EU ulottaa lonkeronsa ihan joka paikkaan, siksi vaalit ovat tärkeät kuntavaalit.

Outi Airola, teksti