Kuntalaistutkimus: Miehet ovat naisia enemmän aikeissa äänestää EU-vaaleissa – tätä teemaa moni äänestäjä mietti juuri nyt
Vaalien ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä oli keskiviikko. Yksi teema korostuu, kun mietitään kenelle äänensä voisi antaa. Kuva: Ville Miettinen
Yksi teema painottuu erityisellä tavalla äänestäjien keskuudessa EU-vaaleissa.
Kuntalaistutkimuksen ennakkotuloksia katsova Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi Ukrainan tilanteen heijastuvan selkeästi EU-vaaleihin Suomessa.
– Ennakkotulokset antavat osviittaa siihen, että kuntalaisilla korostuu turvallisuus EU-vaaleissa. Kuntalaisille turvallisuus on tyypillisesti merkinnyt arjen turvallisuutta omassa kotikunnassa tai kotikaupungissa.
– Ukrainan sodan ja Natoon liittymisen myötä turvallisuusteema on vahvasti esillä myös kansallisella tasolla ja EU-vaalikeskusteluissa, mikä enteilisi siten myös EU-vaalien merkityksen kasvamista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ennakkotulokset antavat merkkejä kuntalaisten Eurooppaan samaistumisen vahvistumisesta vuoden 2020 kyselyyn verrattuna, tutkimuspäällikkö lisää.
– Mitä enemmän samaistuu Eurooppaan ja Euroopan unioniin, sitä todennäköisemmin äänestää EU-vaaleissa.
Erittäin vähän Eurooppaan samaistuvista aikoo äänestää 48 prosenttia vastanneista.
Erittäin paljon Eurooppaan samaistuvista aikoo äänestää 79 prosenttia vastanneista.
Ikä tuo äänestysaktiivisuutta
Kuntalaistutkimuksen ennakkotulokset perustuvat reiluun 3 000 vastaajaan, jotka asuvat 46 eri kunnassa eri puolilla Suomea.
Kuntalaisten äänestysaikeita kysyttäessä Itä- ja Pohjois-Suomessa 64 prosenttia vastaajista sanoi suuntaavansa vaaliuurnille, kun taas muualla Suomessa äänestämässä oli 72–74 prosenttia äänestämiseen oikeutetuista.
Äänestysaikeistani en osaa sanoa -joukko on muutaman prosenttiyksikön suurempi Itä- ja Pohjois-Suomessa muuhun Suomeen verrattuna.
Muuta Suomea matalampaa äänestysaktiivisuutta ennakoiva tilanne Itä- ja Pohjois-Suomessa ei yllättänyt Pekola-Sjöblomia. Vastaavat alueelliset erot ovat jossain määrin toteutuneet myös muissa vaaleissa.
– Äänestysaktiivisuus liittyy pitkälti sosioekonomisiin tekijöihin, iän lisäksi muun muassa koulutustasoon. Mitä korkeammin on koulutettu, sitä todennäköisemmin äänestää.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö yllättyi hieman, miten 30–39-vuotiaat olivat muihin ikäryhmiin verrattuna vähiten aikeissa äänestää EU-vaaleissa. Heistä vain 57 prosenttia oli aikeissa äänestää.
Siitä Pekola-Sjöblom ei puolestaan yllättynyt, että yli 70-vuotiaat olivat sitä nuorempiin verrattuna vahvemmin äänestysaikeissa.
– Mitä ikääntyneempi on, niin sitä varmemmin äänestää.
Yli 70-vuotiaista aikoi äänestää 78–79 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Aietasolla selvä homma
Miesten ja naisten välillä on eroja ainakin äänestämistä koskevien aikeiden perusteella.
– Lähes kaikissa ikäluokissa miehillä on tässä ennakkoaineistossa äänestämisen suhteen korkeammat aieprosentit.
Poikkeuksena ovat 30–39-vuotiaat ja 60–69-vuotiaat, joissa on yhtä isot tai lähes yhtä isot äänestysaikeissa olevien osuudet miehiä ja naisia keskenään vertailtaessa, Pekola-Sjöblom jatkaa.
Perinteitä kunnioittaen
Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 tarjoaa kunnille tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja toiminnan kehittämiseksi.
Tutkimuskunnat ovat koko kuntakenttään yleistettävä otos, joka edustaa erikokoisia ja erityyppisiä kuntia eri puolelta Suomea.
Kuntalaiskyselyn tuloksia tullaan julkaisemaan vaiheittain ja teemoittain syksyn 2024 ja alkuvuoden 2025 aikana.
Tutkimukseen osallistuvat kunnat saavat syksyllä käyttöönsä oman kuntansa tuloksia.
Kuntalaistutkimus 2024 jatkaa Kuntaliitossa säännöllisesti tehtyjen kuntalaiskyselyjen perinnettä.
Lue myös:
