Päättäjät kertovat, miten EU-päätökset vaikuttavat suoraan kuntiin
Kommuntorget sai kuudelta päättäjältä vastaukset siihen, miten EU vaikuttaa kuntiin. Kuva: EU, kuvankäsittely Kommuntorget.
Teksti: Kommuntorget, Nina Winquist
Kysyimme seuraavaa: 1) Kuinka tärkeät EU-vaalit ovat kunnallesi? 2) Mikä on vaalien merkitys? 3) Millaisia ovat viime hetken valmistelut?
Muovikorkeista suurempiin asioihin, linjaa Tomas Häyry. Kuva: Vaasan kaupunki
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry:
1. Sillä on suuri merkitys. Merkittävä osa EU-sääntelystä vaikuttaa suoraan kuntiin. Koska Vaasa on teollisuusteknologian keskus ja ajaa nyt vihreää siirtymää, kärsimme, jos aktiivisia vihreitä toimia ei tehdä ja ilmastonvastainen liike saa jalansijaa. Tällä hetkellä eurooppalainen teollisuuspolitiikka ei näytä hyvältä verrattuna Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Siksi meidän on toivottava, että EU ei keskity muovikorkkidirektiivin kaltaisiin pieniin asioihin, vaan suuriin asioihin.
2. Sekä tekemiset että tekemättä jättämiset ovat merkittävässä asemassa Euroopassa, myös paikallistasolla. Ensinnäkin biologinen monimuotoisuus on yksi suurimmista kysymyksistä, jotka koskevat sekä kaupunkeja että kuntia. Toiseksi yliopistokaupunkina haemme paljon tutkimus- ja kehitysrahoitusta esimerkiksi Horisontti-ohjelman kautta, joka on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosiksi 2021–2027. Kolmanneksi meillä Vaasassa on suuria teollisia investointeja vihreällä sektorilla, ja sitä säännellään EU:n toimesta melko voimakkaasti. Täällä, kuten monessa muussakin, toivomme, että ympäristölupaprosessit sujuvoituvat nopeasti. Vuonna 2022 USA on ottanut käyttöön IRA:nsa (toim. huom. inflaation vähentämislaki, joka laskee voimakkaasti fossiilittoman sähkön, vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotantokustannuksia USA:ssa). IRA on merkinnyt sitä, että monet suuret investoinnit ovat jo siirtyneet Yhdysvaltoihin. Ja toivomme, että komissio päättää yhtenäisistä valtiontukikriteereistä koko Euroopassa, sillä tällä hetkellä Suomen kaltaiset pienet maat ovat huonossa asemassa, kun Ranska ja Saksa myöntävät yli 70 prosenttia Euroopan valtiontuesta.
3. Vaalivalmistelut sujuvat normaalisti. Meillä on ollut viime aikoina niin monet vaalit, että virkamiehemme ovat jo melko tottuneita vaaleihin – tällä kertaa meillä on 58 176 äänioikeutettua ja 20 äänestyspaikkaa varsinaisena vaalipäivänä. Vaalipäivistä ja -paikoista sekä ennakkoäänestyksen ajankohdista on tavanomaiset ilmoitukset ja mainokset. Vaalilautakunnat ja virkailijat on nimetty, joitakin viime hetken muutoksia lukuun ottamatta. Haluaisin korostaa, että käytämme jälleen suosittuja drive-in-äänestyspaikkoja. Olemme testanneet niitä jo presidentin- ja eduskuntavaaleissa, ja ne olivat käteviä ja suosittuja. Emme ole panostaneet paljon enempää näkyvyyteen eurovaaleja varten äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi.
Toimistoni muutettiin äänestyspaikaksi, sanoo Petra Theman. Kuva: Kjell Svenskberg, Raaseporin kaupunki.
Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman:
1. Kunnalle EU:sta tulevat päätökset, direktiivit ja lait ovat merkityksellisiä, ja siksi on erittäin tärkeää, ketkä istuvat EU:n parlamentissa ja mitkä ryhmittymät ovat suurimmat.
2. Ensimmäiset konkreettiset asiat, joita ajattelen, ovat vihreä siirtymä, kestävyyskysymykset ja luonnon ennallistaminen – kaikki uskomattoman tärkeitä. Mutta ajattelen myös siitä näkökulmasta, että suomalaiset erityispiirteet pitäisi ottaa huomioon. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että näyttää siltä, että yhä useammin halutaan säätää sitovia lakeja, joita sovelletaan myös kaupunkitasolla ja jotka perustuvat alueeseen. On tärkeää ymmärtää, että Suomessa kaupunki voi koostua paljon metsistä ja vesialueista, joten pinta-ala on Suomessa aivan erilainen kuin Euroopan mantereella, puhumattakaan sellaisten asioiden ymmärtämisestä kuin kunnallinen itsehallinto tai maankäyttölainsäädäntö. Niissä on eroja. Sitten ajattelen esimerkiksi maahanmuuttoon liittyviä asioita, joiden pitäisi olla tärkeitä kaikille suomalaisille kunnille nykytilanteessa, erilaisia hankkeita ja tukia paikallisyhteisöille sekä erilaisia lakeja, jotka koskevat esimerkiksi yrityksiä, kilpailua ja hankintoja. Ja tietysti Suomen suurimman ruotsinkielisen enemmistökaupungin pormestarina pitäisi miettiä, miltä näyttäisi, jos EU-parlamentti ei ymmärtäisi vähemmistöjä.
3. Ajat ovat kovia. Harva tajuaa, miten tärkeitä kunnat ovat demokraattisten järjestelmien ylläpitämisessä. Loppujen lopuksi itse työnjaossa on kyse siitä, että puolueet ja poliitikot yhdessä tiedotusvälineiden kanssa tekevät vaaleista mielenkiintoiset, ja kaupungin pitäisi tehdä äänestäminen suhteellisen helpoksi eli tarjota erilaisia vaihtoehtoja, jotka ottavat huomioon kaiken ikäisten ihmisten tarpeet. Meillä on Raaseporissa tällä hetkellä 24 081 äänioikeutetulle yhtä monta äänestyspaikkaa kuin presidentinvaaleissa. Valmistelut etenevät suunnitelmien mukaan ja koulutustilaisuuksia on tietenkin jo pidetty, jopa toimistoni muutettiin äänestyspaikaksi.
EU-vaaleilla on iso merkitys kunnille, arvioi Christoffer Masar. Kuva: Niklas Meltio
Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar:
1. Toimivalla ja kilpailukykyisellä Euroopalla on pitkällä aikavälillä valtava vaikutus siihen, miten myös suomalaiset kunnat pärjäävät. EU:n ja EU-vaalien suora merkitys ei ole Kauniaisten kannalta niin suuri, lukuun ottamatta itse vaalien järjestämistä, mutta välilliset vaikutukset ovat valtavat esimerkiksi kansalliseen lainsäädäntöön ja siten välillisesti myös Kauniaisiin.
2. Uuden europarlamentin kokoonpano tulee vaikuttamaan voimakkaasti uuden Euroopan komission painopisteisiin. Parlamentti ja komissio vaikuttavat suuresti muun muassa ympäristötavoitteisiin, maahanmuuttopolitiikkaan ja suureen osaan kansallista lainsäädäntöä sekä kuntien mahdollisuuksiin saada EU-rahoitusta tärkeisiin hankkeisiin ja investointeihin. Rahoituksen kannalta ylivoimaisesti tärkein hanke on kaupunkirata, johon toivomme yhteistyökumppaneidemme kanssa saavamme EU:lta kymmenien miljoonien potin rahoitusta. Päätös tehdään todennäköisesti jo tänä kesänä, joten vaalit eivät vaikuta siihen. Muutenkin olemme yhdessä mukana erilaisissa vihreän siirtymän ja hiilineutraaliuden hankkeissa kumppaneidemme kanssa pääkaupunkiseudulla.
3. Meillä on kokenut ja hyvin toimiva vaalikoneisto, ja valmistelut ovat edenneet hyvin. Suurimmat haasteet liittyvät siihen, että vaalien avainhenkilöstö hoitaa vaaleja varsinaisten tehtäviensä ohella, mikä voi olla varsin vaativaa. Ennakkoäänestyksen aikana meillä on vain yksi äänestyspaikka, Kauniaisten kaupungintalo. Se on yleensä kiireinen joka päivä, myös viikonloppuisin. Suosittuja äänestysaikoja ovat ensimmäisen päivän ensimmäiset tunnit, viimeisen päivän viimeiset tunnit ja sunnuntai-iltapäivä. Viime vaaleissa noin kolmasosa kaupungintalolla äänestäneistä on ollut espoolaisia. Kauniaisissa on kolme äänestysaluetta ja vaalipäivänä niillä on yhteinen äänestyspaikka, Mäntymäen koulu. Äänestäminen tapahtuu eri paikoissa talossa sen mukaan, mihin äänestysalueeseen äänestäjä kuuluu. Kauniaisissa kiinnostus vaaleja kohtaan on yleensä kovaa, mutta toki meillä on myös nettisivuilla lisää tietoa. Vuoden 2019 eurovaaleissa äänestysprosentti oli 63,6 prosenttia (tai 70 prosenttia, jos huomioidaan vain Suomessa asuvat suomalaiset), mikä oli ylivoimaisesti korkein luku kaikista kunnista.
On tärkeää, kuka edustaa Suomea EU:ssa, sanoo Fredrick von Schoultz. Kuva: Porvoon kaupunki
Porvoon vt. kaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz:
1. EU:lla on merkittävä rooli ilmastopolitiikassa ja vihreässä siirtymässä. On erittäin tärkeää, että johdonmukaista ilmastopolitiikkaa harjoitetaan sekä EU:n että kansallisella tasolla ja että vihreän siirtymävaiheen tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti Euroopan yritysten kannalta.
2. Porvoossa ilmastotoimet ja vihreän siirtymän hyödyntäminen yritystoiminnassa on nostettu korkealle. Porvoon Kilpilahden yritykset ovat ilmaisseet halukkuutensa muuttaa toimintaansa fossiilipohjaisesta kierto- ja biopohjaiseksi lähivuosina. Tämä edellyttää miljardien eurojen investointeja. Näiden investointien mahdollistaminen edellyttää ennustettavaa tulevaisuutta ja Euroopan ympäristöpolitiikan suosimaa toimintaympäristöä sekä EU-direktiivejä, jotka mahdollistavat sen. Johdonmukainen ympäristöpolitiikka on järkevää teollisuuspolitiikkaa. EU:n direktiivien täytäntöönpanemiseksi kansallisella tasolla tarvitaan tietenkin kansallista lainsäädäntöä. Siksi on myös tärkeää, kuka edustaa Suomea EU:ssa.
3. Meillä on 41 231 äänioikeutettua ja vaaleihin on valmistauduttu hyvin. Meillä on 12 äänestysaluetta ja yhtä monta 12 äänestyspaikkaa vaalipäivänä. Ennakkoäänestyspaikkoja on seitsemän, tai oikeastaan kahdeksan, koska kirjastoauto kiertää liikkuvana äänestyspaikkana.
Tärkeät vaalit, painottaa Johan Ehn. Kuva: Maarianhaminan kaupunki
Maarianhaminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Johan Ehn:
1. Euroopan parlamentin vaalit ovat yleisesti ottaen tärkeät vaalit, koska monet päätökset yleisellä tasolla vaikuttavat sekä suoraan että välillisesti sekä Maarianhaminan kaupunkiin organisaationa että sen kansalaisiin.
2. Esimerkkejä aloista, joilla on suoria vaikutuksia kuntaan, ovat ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä ja arkaluonteisten henkilötietojen suojaa koskevat direktiivit ja muut asetukset. Kunnan kannalta on tärkeää, että vaaleilla valituilla on hyvä käsitys siitä, miten mahdolliset päätökset voivat vaikuttaa kunnan toimintaan, ja että luodaan myös järjestelmiä ja ohjelmia, joilla tuetaan kuntia ja muita toimijoita direktiivien ja päätösten tehokkaassa ja tuloksellisessa täytäntöönpanossa.
3. Kaupunki huolehtii muiden kuntien tapaan siitä, että vaalit voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla.
Saaristoon liittyvillä asioilla on väliä, Egil Mattson linjaa. Kuva: Jonas Garpenmalm, Brändön kunta.
Brändön kunnanjohtaja Egil Mattsson:
1. EU:n lainsäädännöllä on suora vaikutus kuntiin, ja siksi vaaleilla on selvästi suuri merkitys Brändölle. Kaikki, mikä liittyy saaristoon ja Itämereen, on meille tärkeää.
2. Elinkeinoihimme vaikuttaa erityisesti vesi-, kalastus- ja kalankasvatuslainsäädäntö, joka säätelee kunnan suurimman yrityksen Brändö Laxin toimintaa. Brändö Lax on suurin työnantajamme joulua ja uutta vuotta edeltävänä sesonkiaikana ja työllistää noin 50 henkilöä. Kalankasvatusyritys on luonnollisesti riippuvainen hyvistä vesialueista. Lainsäädännöllä, joka vaikeuttaa yrityksen toimintaa, on suoria sosioekonomisia seurauksia meille. Samoin matkailua sääntelevä lainsäädäntö vaikuttaa kausimajoitukseen eli niihin Brändön asukkaisiin, jotka ovat riippuvaisia mökkien vuokraamisesta kesäkaudella. EU:ssa puhutaan paljon vihreästä siirtymästä, ja myös Brändö on mukana tässä junassa. Olemme päättäneet vähentää energiankulutusta asteittain 30 prosenttia seuraavien viiden vuoden aikana. Suurin osa kunnan rakennuksista toimii jo nyt puuhakkeella. Öljyä on saatavilla vain varavoimana, joten siirtymä on siltä osin valmis. Viime vuonna investoimme aurinkopaneeleihin, jotka vähentävät ostoenergian määrää, ja tämä hanke jatkuu tänä vuonna. Oma näkemykseni on, että vihreä siirtymä on jokapäiväinen asia. Kaikki, mikä tekee energiankäytöstä älykkäämpää, on plussaa ja välttämättömyys nykymaailmassa. Myönnämme, että tasapainon on löydyttävä. Tällä hetkellä emme huomaa ilmastonmuutosta Brändössä kovinkaan paljon. Mutta jos esimerkiksi luonnonsuojelualueita laajennetaan tulevaisuudessa huomattavasti ja ne haittaavat yritystoimintaa, täällä on vaikea tulla toimeen. Tällainen lainsäädäntö voisi tulla EU:lta.
3. Meillä on 443 äänioikeutettua EU:n vaaleissa ja keskusvaalilautakunta, joka huolehtii kaikesta. Ennakkoäänestys on mahdollista Brändön ja Lappon kaupoissa. Kirjastossa äänestetään itse vaalipäivänä. Kirjoitin uutiskirjeessämme, että aina on syytä äänestää, mutta on tosiasia, että EU-vaalit eivät ole niin lähellä ihmisiä kuin kunta- ja eduskuntavaalit. Viime eduskuntavaaleissa neljä ehdokasta asettui ehdolle omasta kunnasta. Siksi eduskuntavaalit ja kysymys ”Miten Ahvenanmaata hallitaan seuraavat neljä vuotta?” koettiin täysin eri tavalla.
Kuva: Kuntalehti, Ville Miettinen
EU-vaalit
- Toimitetaan yhtä aikaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
- Euroopan parlamenttiin valitaan 720 jäsentä eli meppiä, jotka edustavat Euroopan unionin kansalaisia unionin tasolla. Suomesta parlamenttiin valitaan 15 jäsentä. Valituksi tultuaan parlamentin jäsenet yleensä liittyvät johonkin Euroopan laajuiseen poliittiseen ryhmään.
- Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos, joka säätää lait ja hyväksyy EU:n talousarvion yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Lisäksi parlamentti valvoo komissiota ja EU:n virastoja.
- Suomalaiset ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa, joten voit äänestää heistä ketä tahansa. Tiedot ehdokkaista löytyvät vaalien tieto- ja tulospalvelusta.
- Vaalipäivä sunnuntai 9.6.2024. Ennakkoäänestys Suomessa 29.5.–4.6.2024, ennakkoäänestys ulkomailla 29.5.–1.6.2024.
Alkuperäisen jutun on julkaissut 31.5. Kommuntorget, joka on kunta-alan johtava ruotsinkielinen media.
Lue myös:
