Valtionosuusjärjestelmän kupru rasittaa liitoskunnan taloutta
Mäntyharjun kunnanjohtajan Juho Järvenpään mukaan negatiivisessa valtionosuudessa on kyse järjestelmän rakenteellisesta heikkoudesta, joka täytyy korjata valtionosuusuudistuksessa. (Kuva: Jukka Laitinen)
Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntaliitoksen päätökseen vieminen jatkuu tummentuvan talouden sävyttämänä.
Valtioneuvosto päätti kesäkuun ensimmäisellä viikolla kuntajaon muutoksesta, jossa Pertunmaan kunta liitetään Mäntyharjun kuntaan. Eteläsavolaisten kuntien liitos tulee voimaan ensi vuoden alusta.
Uuden kunnan kunnanjohtaja on Mäntyharjun kunnanjohtaja Juho Järvenpää. Mäntyharjussa liitos jakoi päättäjät, mutta valtioneuvoston päätöksen jälkeen tunnelmat ovat maltillisia.
Järvenpää tuumii, että liitos kertoo kuntakentän isosta muutoksesta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kuntatalouden tiukentuminen johtaa murrokseen, ja on valitettavaa, että kuntaliitosvaiheeseen ylipäätään joudutaan.
– Toivoisin, että Suomessa olisi erikokoisia kuntia, joilla on elämisen edellytykset. Ei liitos voi olla tavoitetila.
Uusi kunta on nimeltään Mäntyharju. Yhdistymishallitus on koolla juhannuksen jälkeen. Työlistalla kärjessä ovat ensi vuoden budjetti, toimintasuunnitelma, investointiohjelma ja henkilöstösuunnitelma organisaatioineen.
Uusi kunta aloittaa taloudellisesti ahtaissa oloissa, sillä saatteeksi tulee Pertunmaan negatiivinen valtionosuus. Järvenpää arvostelee voimakkaasti valtionosuusjärjestelmän epäkohtaa.
– Liitoksessa väkiluku ja velvoitteet kasvavat, mutta valtionosuudet pienenevät. Onhan se ihan absurdi tilanne.
Valtionosuusongelmaan yritettiin puuttua
Nykyinen 5 500 asukkaan Mäntyharju saa valtionosuuksia noin 0,9 miljoonaa euroa. Pertunmaan valtionosuus on negatiivinen noin 0,5 miljoonaa euroa. Järvenpää arvioi, että uuden kunnan valtionosuus on 300 000–400 000 euroa.
– Negatiivinen valtionosuus jää rasittamaan uutta kuntaa. Tästä puhuttiin liitosvalmistelussa ja odotimme, että asia saataisiin korjattua, mutta niin ei käynyt, sanoo Järvenpää.
– Kyse on valtionosuusjärjestelmän rakenteellisesta heikkoudesta. Järjestelmän muutosta on luvattu vuoden 2026 alusta; odotamme, että valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa tämä korjataan.
– Emme kyllä nytkään alistu. Jatkamme asian selvittämisestä edelleenkin. En lähde spekuloimaan jatkolla, se on valtiovarainministeriön asia, sanoo Järvenpää.
Liitosratkaisun myötä uusi kunta saa yhdistymisavustusta 5,5 miljoonaa euroa. Summa on se, jota kuntaliitosselvitys esitti, mutta Järvenpäätä määrä ei oikein tyydytä.
– Tuo raha on valtion budjetissa. Uudelle kunnalle se ei kuitenkaan riitä nykytalouden paineissa.
Pertunmaalta tulee kahdeksan miljoonaa euroa velkaa ja alijäämää neljä miljoonaa euroa. Alijäämä kuittaantuu yhdistymisavustuksella. Mäntyharjulla on ennen liittymistä ylijäämää noin kuusi miljoonaa euroa ja velkaa 19 miljoonaa euroa.
– Riittävä yhdistymisavustus olisi ollut kymmenen miljoonaa euroa, jolloin uusi kunta olisi päässyt vuonna 2027 tasapainoon.
Järvenpää sanoo, että ensi vuoden budjetti muodostunee 2,5 miljoonaa alijäämäiseksi.
Järvenpää ennakoi säästöpaineita, mutta sanoo, että ”käyttötaloudessa on paljon muuttujia, ja strateginen pohdinta on vasta edessä”.
– Odotamme todella paljon valtionosuusuudistukselta. Muuten rakennamme palanen kerrallaan uutta kuntaa. Investointeja on paljon odottamassa. Tarkoitus on saada aikaan kustannustehokas organisaatio.
”Neuvotteluja, ei edunvalvontaa”
Kahden kunnan liitos lähti liikkeelle sote-menojen vuoksi talousvaikeuksiin ajautuneen Pertunmaan puolelta, ja nyt liitoksen toteutuessa kuntalaiset tarkkailevat sitä, mitä palveluille jatkossa tapahtuu.
Kunnanjohtaja Leena Ruotsalainen sanoo, että palvelutarve katsotaan asukaslähtöisesti.
– Talous on uudellakin kunnalla haastava, mutta palvelujen järjestäminen ei ole rakettitiedettä; se pitää vain hoitaa järkevästi. Kaikki asiat ovat pöydällä, ja se tiedetään, että jostain pitää luopuakin.
Liitossopimuksessa palvelut on linjattu. Pertunmaalla säilyy koulu ja päiväkoti, ja kunnantalolle tulee muun muassa asiointipiste, rakennusvalvonta ja työllisyysasiat.
Ruotsalainen sanoo, että liitoksen yhteensovittaminen on neuvotteluja ja kompromisseja.
– Kahden kunnan viranhaltijoiden yhteistyö toimii. On tärkeää, että ei synny kyräilyä ja edunvalvontanäkökulmaa.
Uuden kunnan yhdistymisavustusta Ruotsalainen pitää merkittävänä rahana, mutta Järvenpään tavoin hän odotti isompaakin avustusta.
– Kaikki toivoivat enemmän, mutta tuo raha oli varattu valtion budjetissa. Sinänsä oli helpotus, että raha tuli, sillä avustuksella saadaan katettua Pertunmaan pääosin sotekustannuksista syntyneet alijäämät, ja rahaa jää vielä 1,5 miljoonaa euroa ensi vuoden talousarvion liikkeelle saamiseen.
Pertunmaan kunnanjohtajan Leena Ruotsalaisen viesti liitosvaiheessa oleville kunnille on selkeä: – Liitoksen valmistelu on neuvotteluja ja kompromisseja, ei edunvalvontaa. (Kuva: Jukka Laitinen)
”Soten siirto ei ole helpottanut kuntia”
Ruotsalainen näkee paineita kuntataloudessa. Muun muassa Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa on ilmoittanut sote-kiinteistöjen irtisanomisesta ja uusista vuokraneuvotteluista.
– Jälleen maksajina ovat kunnat. Soten siirto kunnille ei ole helpottanut kuntia. TE-uudistus ei tuone kunnille hyvää, vaan lisää vastuita ja kuluja.
Uudesta Mäntyharjusta tulee Etelä-Savon maakunnan neljänneksi suurin kunta. Edellä ovat vain kaupunkikunnat.
Lähes sata vuotta sitten pääosin Mäntyharjusta irrotetun Pertunmaan vaiheet itsenäisenä kuntana päättyvät. Ruotsalainen tuumii, että ”liitos on ollut haastava prosessi”.
– Olen tyytyväinen, että tämä on saatu maaliin. Pertunmaa ei katoa mihinkään, vain kuntaorganisaatio muuttaa muotoaan.
Jukka Ahdelma, teksti
Jukka Laitinen, kuvat
