Pyöräliitto rohkaisee pyöräillen koulutielle: "On nurinkurista suitsia luonnollista liikunnan iloa vedoten riskeihin, joita aikuiset omalla toiminnallaan tuottavat"
Koulutiet täyttyvät pian lapsista. Pyöräliiton mukaan omin voimin kuljettu koulumatka voi muodostaa jopa puolet lapsen päivittäin tarvitsemasta ripeästä liikunnasta. Kuva: Ville Miettinen
Koulujen alku merkitsee myös lisääntyvää vilkkautta ja valppauden tarvetta liikenteessä. Pyöräliitto muistuttaa, että Suomessa kannattaa pitää kiinni aktiivisuudesta, jolla koululaiset edelleen kulkevat koulumatkansa lihasvoimin.
Pyöräliiton mukaan monissa Euroopan maissa koulumatkaliikunnan määrä on vähentynyt viime vuosina, mutta Suomessa aktiiviset koulumatkat ovat toistaiseksi pitäneet pintansa.
– Suomessa on upea ja puolustamisen arvoinen perinne kävellen ja pyöräillen tehdyistä koulumatkoista. Noin neljä viidestä 1–8 -luokkalaisesta kulkee alle viiden kilometrin koulumatkat pääsääntöisesti kävellen tai pyöräillen. Liikkumattomuuskriisin pahentuessa lasten arkiliikuntaa pitää tukea kaikin keinoin, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Janne Paananen sanoo tiedotteessa.
Aikuisilla työmatkapyöräilyn veroetu on lisännyt pyöräilyn osuutta ja vähentänyt autoilun osuutta työmatkan kulkutapana Pyöräliiton vuonna 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan. Myös lapsia tulisi kannustaa pyöräilemään eikä suinkaan olemaan pyöräilemättä. Ylipäätään kannustaminen tukee liikunnallisen elämäntavan omaksumista.
Kuitenkin osa kouluista suosittelee Pyöräliiton mukaan edelleen pienimpiä oppilaita olemaan pyöräilemättä kouluun, vaikka päätös lapsen koulumatkasta kuuluu huoltajalle eikä tutkimusten mukaan eka- ja tokaluokkalaisten oppilaiden pyöräily kouluun ole kävelyä vaarallisempaa.
– Lapset haluavat pyöräillä, juosta ja kävellä. On nurinkurista suitsia luonnollista liikunnan iloa vedoten riskeihin, joita aikuiset omalla toiminnallaan tuottavat. Jos pyöräilyä rajoittavien kehotusten taustalla on huoli liikenteen vaaroista, on tällöin oikea ratkaisu puuttua liikenneympäristön turvallisuuteen, Janne Paananen sanoo.
– Koululiikenteen turvallisuuden parantamiseksi on paljon tehokkaita keinoja: Autolla tapahtuvan saattoliikenteen vähentäminen, 30 km/h nopeusrajoitus koulujen lähikaduille sekä ajoratojen rakenteelliset hidasteet kuten kavennukset ja korotetut suojatiet. Turvallista liikkumista koulun ympäristössä voidaan harjoitella osana kouluopetusta.
Tärkeää kansanterveydellisesti ja taloudellisesti
Pyöräliiton mukaan koulumatka on avainasemassa lapsen liikunta-aktiivisuuden rakentumisessa. Järjestö muistuttaa, että kaikille 7−17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä, ja lihasvoimin tehty koulumatka voi muodostaa jopa puolet lapsen päivittäisestä ripeästä liikunnasta.
UKK-instituutin taannoisen selvityksen mukaan liian vähäinen liikunta aiheuttaa yhteiskunnalle yli 3 miljardin euron kustannukset vuosittain. Liikkumattomuus muun muassa lisää riskiä useille kansansairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille.
Pyöräliitto muistuttaa, että liikunnallisten rutiinien ylläpitäminen lapsuudesta nuoruuteen on erityisen tärkeää, sillä 15-vuotiaasta alkaen liikunnan määrä tyypillisesti vähenee. Koulumatkaliikunta ennustaa liikunnallisesti aktiivisempaa aikuisuutta, mutta toisaalta vähäinen liikunta lapsuudessa nostaa liikkumattomuuden riskiä myöhemmin elämässä.
