Kuntaliiton Timo Reina pitää elinvoimaista kuntaa toiminnan alustana: ”Kunta mahdollistaa ja muut toteuttavat”
– Väestö ei läheskään kaikissa kunnissa kasva, mutta silti jokaisessa kunnassa voidaan tavoitella hyvää elämää asukkaille ja vetovoimaista toimintaympäristöä yrityksille, Timo Reina muistuttaa. Kuva: Ilkka Loikkanen
TEKSTI: LEENA HIRVONEN
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina tietää, ettei yksikään kunta Suomessa pysty enää kehittämään elinvoimaansa yksin. Elinvoiman tueksi tarvitaan entistä monipuolisempia verkostoja kumppanuuksia. Erilaiset yhteistyömallit korostuvat jopa keskeisillä kunnan toiminnan osa-alueilla. Osaa kuntien palveluista koskevat myös uudentyyppiset lakisääteiset yhteistyövelvoitteet.
– Kunnille siirtyvät TE-palvelut, ammatillisen koulutuksen järjestäminen, vihreän siirtymän investointien edistäminen ja osavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen ovat esimerkkejä yhteistyöstä. Myös ammatillista koulutusta ja ensi vuodesta alkaen työllisyys-, elinkeino- ja kotouttamispalveluita järjestetään laajasti kuntien yhteistyönä, Reina sanoo.
– Tarve yhteistyölle tulee kasvamaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kunnan toiminnan organisoiminen on vahvasti muutoksessa. Tämä edellyttää myös kuntalaisilta ja kolmannelta sektorilta uudenlaista aktiivisuutta.
– Kunta on yhä enemmän mahdollistaja ja alusta toiminnalle, jota monet muut yhteisöt ja kuntalaiset luovat ja toteuttavat, Reina sanoo.
Mittarina luottamus
Reinan mukaan kunnan elinvoimaa pitäisi jatkossa mitata myös laadullisilla mittareilla, kuten luottamuksen tunteella, vaikka väestökehitykseen, työllisyyteen ja talouteen perustuvat mittarit olisivatkin arvioinnissa jatkossakin keskeisiä.
– Elinvoima on luottamusta siihen, että paikkakunnalla on edellytykset kanavoida ihmisten hyvinvointia, työtä ja toimentuloa oletettavissa tulevaisuuksissa. Luottamus näkyy yritysten ja kuntalaisten uskalluksena rakentaa tulevaisuutta kunnassa, Reina sanoo.
– Väestö ei läheskään kaikissa kunnissa kasva, mutta silti jokaisessa kunnassa voidaan tavoitella hyvää elämää asukkaille ja vetovoimaista toimintaympäristöä yrityksille.
Reina kannustaa johtamaan ja arvioimaan kunnissa nimenomaan yhteistyön kokonaisuuksia – ei yksittäisiä toimia.
– Siinä, miten kunnat onnistuvat vaikkapa työllisyyden ja elinvoiman edistämisessä, on tulevaisuudessa enemmän kyse eri instrumenttien, kuten TE-palvelujen, koulutuksen, hankintojen, kaavoituksen tai elinkeinopolitiikan, yhteisvaikutuksesta eli ekosysteemin toiminnasta kuin yksittäisen toimenpiteen vaikuttavuudesta sinänsä. Juuri tätä kokonaisuutta tulisi kuntien ja kaupunkien strategisessa johtamisessa vahvistaa.
Kunnissa suuri ongelma tulee olemaan se, että valtaosalla kuntajohtajista ei lainkaan työkokemusta yrityksissä. Kuntajohtajaksi on noustu hallinnon portaita pitkin ja sopivan jäsenkirjan tuella.
Monissa kunnissa ihmisten luottamus kuntapäättäjiin on kadonnut tuuliteollisuusalueiden kaavoituksen takia. Teollisuusalueita kaavoitetaan liian lähelle asutusta ja sähkölinjojen alle ryöstetään heidän maansa. Heidän elämänsä, kotinsa ja elinkeinonsa maaseudulla on uhattuna.
Eikö vähimmäisvälimatkaa asutuksesta voimaloihin voida lailla vahvistaa?