Elämäniloa nakertava ja julkisia varoja ahmiva liikkumattomuus ei ole vain yksilön asia – asiantuntija kertoo kunnille, mikä on nyt välttämätöntä
Liikkuminen on tärkeää pienestä pitäen esimerkiksi lapsen luuston ja motoristen taitojen kehittymiselle. Kuva: Ville Miettinen
– Eläisin elämää monipuolista, kun mä nousisin vaan tästä tuolista.
Näin laulaa Hector kappaleessaan Näin on, jossa arvioidaan liikkumattomuuden vaikutuksia.
Sitä samaa tehdään jatkuvasti myös kunnissa, esimerkiksi Nokialla.
Vajaan 36 000 asukkaan kaupungissa Pirkanmaalla on vaikutusten arvioinnin lisäksi haluttu parantaa nykytilannetta. Tilanteen parantamiseen tähtäävällä tiellä on havaittu, että perinteisen liikuntapolitiikan keinoin on vaikeaa päästä käsiksi liikkumattomuuden monitahoiseen ilmiöön.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Liikkumisen edistämisen toimet ovat eri toimia kuin liikunnan edistämisen toimet, sanoo Nokian kaupungin liikuntapalvelupäällikkö Hanna Murotie.
– Liikkumattomien kohderyhmä on hyvin erilaista kuin esimerkiksi seuratoiminnassa mukana olevat tai muuten aktiivisesti ja omatoimisesti liikkuvat kuntalaiset.
Oma rooli keskiössä
Nokialla on saatu apua hankkeesta nimeltään Ylli 2.0 (Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö).
– Hankkeen kautta eri toimialojen ihmisiä on saatu yhteen pohtimaan omaa roolia ja vaikutusmahdollisuuksia liikkumisen edistämisen työssä, Murotie jatkaa.
– Ylli on hyvin avannut sitä, millainen ilmiö liikkumattomuus on ja miten siihen voidaan vaikuttaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta toteutetaan yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa järjestämällä työpajoja ympäri Suomen.
Työpajan järjestäminen sai vauhtia Nokialla, kun Ylli 2.0 -hankkeen projektisuunnittelija Liisa Vänttinen tapasi kaupungin työntekijöitä Pirkanmaan alueellisessa liikuntaverkostossa.
– Tämän jälkeen Vänttinen otti yhteyttä ja tarjosi mahdollisuutta yhteistyöhön. Ylli-hanke on toki ollut muutenkin paljon esillä eri yhteyksissä, ja olikin hienoa päästä konkreettiseen yhteistyöhön, Nokian kaupungin liikuntapalvelupäällikkö Hanna Murotie sanoo.
– Hanke on tukenut kaupungin strategisempaa liikkumisen edistämisen suunnittelua. Hanke on ollut osana Nokian hyvinvointityötä.
Kaikkien toimialojen vastuulla
Nokian kaupungin hyvinvointikoordinaattori Riikka Piitulainen painottaa tiedon merkitystä.
– Ylli-hanke on tuottanut konkreettista jäsentynyttä tutkimustietoa liikkumattomuuden ilmiöstä. Se on tervetullutta, sillä liikkumattomuuden ilmiö on kovin monitahoinen, Riikka Piitulainen lisää.
Piitulainen ja Murotie allekirjoittavat hankkeen valaisseen sitä, miten juuri omassa työssä liikkumattomuuteen voidaan puuttua positiivisella tavalla.
Kokonaisuudessaan liikkumisen edistäminen on saatu Nokialla hyvin mukaan osaksi kaupungin strategista tekemistä, he kertovat.
Kaupungin uudessa hyvinvointiohjelmassa liikkumisen edistäminen on kirjattu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi, jonka edistäminen on kaupungin kaikkien toimialojen vastuulla.
Liikuntaa edistetään sekä palveluiden että olosuhteiden kautta Nokialla.
– Nokialla vahvuuksia ovat erittäin hyvä yhteistyö sidosryhmien kanssa sekä kaupungin hyvinvointityön organisoinnin uudistaminen, joka mahdollistaa monialaisen yhteistyön myös liikkumisen edistämisen näkökulmasta, Piitulainen ja Murotie kertovat toisiaan täydentäen.
”Käytännössä välttämätöntä”
Ylli 2.0 on tuttu monella paikkakunnalla. Kehittämistilaisuuksia järjestettiin viime toimintavuoden aikana Nokian lisäksi Lappeenrannassa, Oulussa, Raumalla, Kuopiossa, Hämeenlinnassa, Helsingissä, Keravalla, Kouvolassa, Sotkamossa, Ylöjärvellä sekä Hämeenkyrössä.
Hankkeen tapahtumissa kerrotaan liikunnan yhdenvertaisuuden tutkimustuloksista sekä tuodaan yhteen monialainen joukko toimijoita keskustelemaan liikkumisen alueellisesta lisäämisestä.
Työpajat toimivat koulutustilaisuuksina ja tutkimustulosten esittelyn jälkeen osallistujat pääsivät keskustelemaan poikkihallinnollisissa pienryhmissä kunnan tämänhetkisistä haasteista.
Lisäksi on pohdittu kuntakohtaisia toimia, jotka voisivat lisätä liikkumisen yhdenvertaista saavutettavuutta.
– Ylli-hankkeen tutkimustulokset osoittivat, että holistinen lähestymistapa ja eri sektoreiden laaja yhteistyö on käytännössä välttämätöntä suomalaisten liikkumisen lisäämiseksi, hankkeen projektisuunnittelija Seriina Posio kertoo.
– Tavoitteena työpajoissa onkin ehkäistä siilomaista ajattelua ja tuoda yhteen mahdollisimman poikkihallinnollinen ja monialainen joukko kuntien viranhaltijoita sekä muita keskeisiä toimijoita esimerkiksi hyvinvointialueista ja alueella toimivista järjestöistä.
Avoin verkkokoulutus
Ylli 2.0 -hanke keskittyy liikunnan harrastamisen erilaisten esteiden poistamiseen.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin esimerkkilähiöiden Jyväskylän Huhtasuon ja Helsingin Kontulan avulla suomalaisten lähiöiden asukkaiden liikkumista, ja erityisesti yhdenvertaista mahdollisuutta erilaisiin liikuntaharrastuksiin, aktiivisiin kulkumuotoihin ja liikunnalliseen elämäntapaan.
Selvitysten pohjalta kehitettiin työkaluja liikuntapaikkojen suunnittelun tueksi, joita nyt esitellään kuntien ja hyvinvointialueiden asiantuntijoiden käytettäväksi.
Kuntien tapahtumista osa on järjestetty yhteistyössä Liikuntatieteellisen seuran Sopiva-hankkeen kanssa.
Ylli 2.0 -hankkeessa koordinaatiovastuu on Helsingin yliopistolla, mutta pyöriä ovat pyörittämässä myös aluehallintovirasto ja Liikuntatieteellinen seura, Jyväskylän yliopisto ja sen koordinoima Lipas-palvelu.
Tietoa ja työkaluja liikunnan yhdenvertaisesta saavutettavuudesta saa myös kaikille avoimesta verkkokoulutuksesta.
Lue myös:
