Linnanmäki ja kaupungin päättäjät edistävät yhteistä asiaa seitsemän ja puolen hehtaarin alueella Helsingissä
Linnanmäki sijaitsee Helsingin sydämessä. Kuva: Jouni Lampinen
Linnanmäki on Suomen vanhin ja kävijämäärällä mitattuna myös suurin huvipuisto. Puiston toimintaa kehitetään yhteistyössä kaupungin päättäjien kanssa.
– Helsingin hauskimpana kaupunginosana toimiminen rakentuu yhteistyölle monien sidosryhmiemme kanssa. Teemme tiiviistä yhteistyötä Helsingin kaupungin ja eri viranomaisten kanssa, Linnanmäen turvallisuus-, vastuullisuus- ja tapahtumajohtaja Satu Orismaa kertoo.
Huvipuistotoimintaa ohjaava ympäristölupa on kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston myöntämä.
Lasten päivän säätiön väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi kesällä nimitetty Satu Orismaa sanoo, että Linnanmäki haluaa olla hyvä naapuri lähialueen asukkaille.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Pyrimme aina huomioimaan toimintamme vaikutuksia.
– Kaupunkiympäristössä huvipuistotoiminnan positiivisena vaikutuksena voidaan pitää puiston soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Alueelle on maksuton sisäänpääsy.
Linnanmäen seitsemän ja puolen hehtaarin alasta viheralueita on noin kolme hehtaaria.
– Osassa huvipuiston rakennuksia viherkatot luovat vehreyttä ja puutarhaan istutamme vuosittain tuhansia kukkia. Myös vesi on elementtinä läsnä.
Lasten päivän säätiön vt. toimitusjohtaja Satu Orismaa kuvailee Linnanmäkeä Helsingin hauskimmaksi kaupunginosaksi. Kuva: Linnanmäki
800 hupimestaria menossa mukana
Mitäs muuta haluatte kertoa kaupungin päättäjille Linnanmäen vaikutuksesta Helsinkiin, Satu Orismaa?
– Linnanmäen huvipuistotoiminta tukee alueen työllisyyttä. Linnanmäen huvipuistossa työskentelee vuosittain sekä vakituisesti että huvikauden aikana noin 800 työntekijää, eli hupimestaria. Heistä suuri osa on nuoria, vielä työuransa alkutaipaleella olevia. Tarjoamme työtehtäviä myös alaikäisille.
Linnanmäen Huvipuistossa työskentelee myös kumppaniyrityksien työntekijöitä.
– Voidaankin todeta, että kokonaisuudessaan Linnanmäen huvipuistotoiminta on merkittävä työllistäjä.
Linnanmäen huvipuistokausi ajoittuu huhtikuun lopulta lokakuun loppuun. Vuosittain Linnanmäellä käy noin miljoona kävijää.
– Kuluneella lomakaudella Linnanmäellä on edellisiin vilkkaampiin huvikausiin nähden ollut hieman maltillisemmin kävijöitä, Orismaa arvioi.
Vuonna 1951 käyttöönotettu puinen vuoristorata on nostalginen ja edelleen suosittu osa Linnanmäen toimintaa. Kuva: Jouni Lampinen
Vinkkejä vastaavan puiston perustajalle
Jos jokin kunta tai kaupunki haluaisi omaan ympäristöönsä huvipuiston, niin sellaista hanketta pohtiville Orismaa antaa pyydettäessä pari vinkkiä.
Jokaisella huvipuistolla, myös Linnanmäellä, on oma tarinansa ja tunnelmansa.
– Huvipuiston perustamisessa keskeinen kysymys onkin pohtia, minkälaista tarinaa huvipuisto kertoo. Huvipuistot tunnetaan innostavista erilaisista huvilaitteistaan, huvipuistopeleistään ja huvipuistoherkuistaan.
– Jokainen Linnanmäellä työskentelevä työntekijä – tehtävästään riippumatta – on hupimestari, eli mestari tuottamaan asiakkaille hupia. Tärkeä menestystekijä onkin työntekijöiden rekrytointi, perehdytys ja yhteisen huvisävelen löytäminen.
Linnanmäki avaa kautensa 75:nnen kerran ensi vuoden keväällä. Kuva: Jouni Lampinen
Pitkä historia
Historia on näkyvä ja tärkeä osa Linnanmäen vetovoimaa myös tänä päivänä, Orismaa jatkaa.
– Linnanmäen portit avattiin ensimmäistä kertaa vuonna 1950. Huvipuisto täyttää ensi vuonna 75 vuotta. Vaalimme myös monelle tärkeää suomalaista kulttuuriperintöä.
– Linnanmäen historia pohjautuu vuoteen 1907, jolloin Suomessa järjestettiin ensimmäisen kerran Ruotsin mallin mukaan Lasten päivä -tapahtumia. Ohjelmassa oli muun muassa arpajaisia, tansseja sekä vuokrasirkuksia. Tapahtumilla kerättiin rahaa lastensuojelutyölle.
Vuonna 1950 Helsingin kaupunki myönsi toiminnalle paikan Vesilinnanmäeltä, huvipuiston nykyiseltä sijainnilta.
Huvipuisto avattiin yleisölle ensimmäisen kerran 27.5.1950.
– Tärkein tehtävä on alusta saakka ollut, ja on yhäkin, kerätä vuosittain varoja lastensuojelutyöhön.
Huvipuistotoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä vastaa Lasten päivän säätiö.
– Vuosien saatossa Linnanmäen toiminnalla on tuettu lastensuojelutoimintaa noin 130 miljoonalla eurolla.
Linnanmäen ovat perustaneet kuusi lastensuojelutyötä tekevää järjestöä: Barnavårdsföreningen i Finland rf, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Lastensuojelun Keskusliitto ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Parasta Lapsille ry ja Pelastakaa Lapset ry.
Lue myös:
