Pääekonomistilla on kunnille myös mahdollisuuden viesti: ”Rönsyt pois. Kunnilla on ihmiskunnankin kannalta tärkeää tehtävää”
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoo vahvan päätöksentekokulttuurin mahdollistavan kunnan menestymistä. Punakallion esitys keräsi salin täyteen tänään keskiviikkona Kuntamarkkinoilla. Kuva: Jouni Lampinen
Kuntatalous oli poikkeuksellisen vahva vuonna 2023 sote-häntiin liittyvien veromuutosten vuoksi. Kuitenkin tilikauden tulos romahti alkuvuonna 2024.
Monet aiemmin hyvinkin pärjänneet kunnat ovat olleet vaikeuksissa ja tilikausi on ollut miinuksella, jopa Espoo ja Kauniainen ja esimerkiksi Kuopio ja Seinäjoki.
– Monet isot kaupungit ovatkin työstäneet viime kuukausina useammalle vuodelle ulottuvia tuntuvia talouden tasapainottamisohjelmia. Talousbarometrin mukaan kuntien tilanteet vaihtelevat voimakkaasti myös alueittain. Maakunnista heikoimmat tämänhetkiset tunnelmat löytyvät Kymenlaaksosta, kun taas talouden tila on aivan erinäköinen Lapissa ja Pohjanmaalla. Toki on muistettava, että samankin maakunnan sisällä vastaukset voivat olla aivan erisuuntaiset, arvioi Minna Punakallio blogissaan.
Kuntatalouden tila heikentyy parhaillaan arvioitua jyrkemmin. Kuntien investointimenot huomioiva rahoitusalijäämä uhkaa kasvaa tänä vuonna 1,5 miljardilla eurolla vuodesta 2023, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Kuntamarkkinoilla.
Kuntien talouden tilan romahtamisen taustalla on erityisesti kuntien laukalle lähtenyt menokasvu.
– Vaikka menokehitystä hallitsee sote-kustannusten poistuminen kuntien taloudesta, niin isojen miinusmerkkien varjossa kuntien sivistys- ja kulttuuripalveluiden nettokustannukset kasvoivat vuonna 2023 peräti yhdeksän prosenttia.
Kuntaliiton asiantuntijan mukaan heikentynyt suhdanne ja valtion leikkaukset kuntien valtionosuuksiin näkyvät kuntien kassassa pienenevinä tuloina.
Kuntien talousjohtajilla riittää huolia
Kuntaliiton elokuun lopussa julkaistun talousbarometrin mukaan kuntien talousjohtajista yli puolet arvioi talousnäkymien olevan huonot tai erittäin huonot vuoden kuluttua. Heikentyvä talous on lisännyt kunnissa sopeutustoimien tarvetta.
Syksyn talousbarometriin saatiin ennätysmäärä vastauksia, 210 kappaletta.
– Vaikka kysymyksiin saatiin totutusti laaja skaala erilaisia vastauksia niin pääpiirteissään tunnelmat pysyivät pessimistisinä. Yllätyksenä voidaan pitää tarvittavien sopeutustoimien voimakkuutta. Isojen veronkorotusten tarve oli kunnissa nyt poikkeuksellisen suuri, arvioi Minna Punakallio.
Talousnäkymien heikkous näkyy nyt talousbarometrissä ensimmäistä kertaa huomattavina veronkorotus- ja sopeutuspaineina. Noin 90 prosentissa kuntakenttää on tarvetta kohtalaisille tai huomattavilla sopeutustoimille ja joka toisessa kunnassa painetta kohdistuu myös veroprosenttien nostoon. Sopeutuspaineita on kaikenkokoisissa kunnissa ja eri puolilla Suomea.
Kunnilla äärettömän tärkeitä vastuita
Kuntalehti kysyi pääekonomistilta Kuntamarkkinoiden alkaessa, löytyisikö vaikeina aikoina toivoa herättävä viesti kunnille. Ja löytyihän se.
– Nyt kun kunnilla on tehtävät ovat puolittuneet, on toisaalta hyvä hetki karsia rönsyt ja miettiä kansalaisten ja yhteiskunnan tarvitsemia ydinpalveluita. Ja jopa vahvistaa niitä.
Kunnilla on koko ihmiskunnan kannalta äärettömän tärkeitä vastuita edessään kasvun ja demokratian mahdollistajana sekä ilmastonmuutoksen sopeutumisen edistäjänä.
Millaisia ovat sitten menestyvät kunnat?
– Menestyviä kuntia ovat sellaiset, joilla on vahva verotulopohja ainakin jonkun seuraavista kohdalla: tuloverot, yhteisöverot tai kiinteistövero. Ja vahva päätöksentekokulttuuri.
Usein asukaskohtaisissa tarkasteluissa nämä kunnat ovat olleet vähän pienempiä kuntia ja niitä voi nostattaa ison kaupungin läheisyys tai esimerkiksi matkailu.
