Yksi sääntö on ylitse muiden riippumatta siitä, kuka kunnan tai kaupungin some-sisältöjä tekee, painottaa Pekka Sauri
Kuntalehden tuottaja Tiina Ojutkangas haastatteli Pekka Sauria Kuntamarkkinoilla torstaina. - Viestintä pitää tehdä hyvän sään aikaan, Sauri sanoo. Kuva: Heli Sorjonen, Kuntamarkkinat.
Some on ristiriitainen paikka, jossa kaikki kuulee huutosi eikä kukaan kuule huutoasi.
Pekka Sauri antaa arkea selkeyttäviä vinkkejä. Tärkein vinkeistä liittyy läsnäoloon.
Päivittäessään Julkishallinto ja sosiaalinen media (Polemia) -kirjaansa, oli kulunut lähes viisi vuotta sen alkuperäisestä ilmestymisestä. Oli vuosi 2019. Sauri havainnoi julkishallinnon viestintäkulttuurin monin tavoin muuttuneen.
”Osa julkishallinnon organisaatioista on ottanut sosiaalisen median rohkeasti käyttöön, osa vähemmän rohkeasti, ja osa on vieläkin lähtötelineissä aprikoimassa, pitäisikö tähän villitykseen ylipäätään lähteä mukaan.”
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Pikakelaus vuoteen 2024.
Sanoma on sama, mutta kanavat ja tapa tehdä viestintää ovat kehittyneet, tai ainakin ne ovat muuttaneet muotoaan. Enemmän. Värikkäämmin. Nopeammin. Ja entistä useammalle.
Haasteet ovat entisen kaltaisia: Kenen vastuulla some-viestintä on? Kuka sitä tekee? Mitenkäs lauantai-illat?
Älä häivy!
Pekka Sauri kertoi sosiaalisen median mahdollisuuksista ja uhkakuvista Kuntalehden tuottajan Tiina Ojutkankaan haastateltavana Kuntamarkkinoilla Helsingissä. Tupa ei ehkä ollut Kuntatalon isoin, mutta se oli ääriään myöten täynnä kunta-alan vaikuttajia.
– Varsin usein julkishallinto rupeaa viestimään sitten kun on kriisi päällä. Se on myöhäistä. Kriisiviestintä alkoi eilen. Kriisiviestintä toimii ainoastaan, jos luottamus on rakennettu ennen kriisiä.
Saurin mukaan yleisin virhe siis on se, että luottamusta ei rakenneta etukäteen.
– Sitten kun jätevesi yhdistetään juomavesiputkeen, on hirveä paniikki ja soitetaan Tekiriin, että tulkaa meille tekemään kriisiviestintää.
Siitä riippumatta kuka kunnan tai kaupungin some-sisältöjä tekee, on yksi sääntö ylitse muiden.
– Ensimmäisenä ja rehellisesti.
Tällä Pekka Sauri vastaa Ojutkankaan kysymykseen siitä, millä tavalla somessa pitää viestiä.
PEKAN VINKKI: Sosiaalisen median sisältö ei ole jossakin Pasilassa. Sinä toimitat sen, eli tee valintoja. Jos kanavasi on täynnä ilkeilyä ja huonoa käytöstä, niin poista se. Pois pois. Seuraa ihmisiä, joita todella haluat seurata.
Vältä tätä!
Julkishallinto pyörii veronmaksajien rahoilla. Siispä on luonnollista, että hallinto on siellä missä maksajatkin. Tilastojen mukaan sosiaalinen media tavoittaa lähes kaikki suomalaiset. Erityisen suosittuja ovat lyhytvideoalustat.
Pekka Sauri muistuttaa, että sosiaalinen media on sosiaalista vain, jos somessa ollaan sosiaalisia.
– Moni käyttää somea faksina. Tiedote julki ja sillä selvä. Ollaan keskustelun aloittaja, mutta sitten linjoilta poistutaan.
– Poliitikot tekevät tätä koko ajan. Kirjottavat jonkun räväkän avauksen, häipyvät keskustelusta ja kansalaiset saavat tapella keskenään.
Pekka Saurilla on pelkästään viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) yli 145 000 seuraajaa. Valta tuo vastuuta.
Sauri painottaa itse oppineensa virheiden ja erehdysten kautta. Somessakin on valittava taistelunsa.
Kaikkeen ei voi eikä pidäkään lähteä mukaan. Muuten loppuu aika ja energia. Hän kertoo muuttuneensa entistä valikoivammaksi siinä, mihin menee mukaan ja erityisesti siinä, mitä keskusteluja hän itse avaa.
– Ennen kuin sen teen, mietin miten kauan ja millä tavoin pysyn keskustelussa mukana.
Luottamus perustuu dialogiin, siis kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen. Tässä on vanhan ja uuden maailman ero, jokainen voi olla oman mediansa päätoimittaja. Se tarkoittaa sitä, että julkisessa keskustelussa on mukana valtava joukko ihmisiä, jotka eivät ennen päässeet sinne.
– Heh, tämä on tietysti meille sivistyneille eliiteille shokki. Siellä käytetään karseata kieltä.
Valinta vaikuttaa
Monessa kunnassa on viestintäjohtaja tai jopa viestintätiimi. Mikä on kunnanjohtajan rooli?
– Yhteisöllä pitää olla kasvot. Erityisesti valtaa käyttävällä julkisyhteisöllä. Jos ei ole, niin vastuu karkaa jonnekin. Kun mukana on joku, jolla on vastuu päätöksistä, niin se on aivan eri asia luottamuksen rakentamisen kannalta kuin työnsä puolesta tiedotteen lähettävä viestijä.
Vaatii johtajalta rohkeutta ja integriteettiä mennä mukaan omilla kasvoillaan.
– Meillä on paljon hyviä esimerkkejä kuntajohtajissa, jotka tätä tekevät. En usko heidän katuneen. Sitten on myös organisaatioita, joissa on pätevät viestijät, jolloin johtaja lukitaan kulmahuoneeseen, ettei hän vaan pääse möläyttämään.
– Tähän voi jo johtajavalinnassa kiinnittää huomiota. Eli kyky dialogiin johdettavien kanssa.
Pekka Sauri tuntee vastuunsa.
– Se tarkoittaa sitä, että olen mieltänyt itseni suuren suomalaisen median päätoimittajaksi. Minulla on X:ssä enemmän seuraajia kuin millään maakuntalehdellä on tilaajia. Siitä seuraa välittömästi päätoimittajavastuu. Seuraavaksi on liityttävä Julkisen sanan neuvostoon. Ja se ei ole vitsi, kun katsoo, mikä on vaikutusvalta kansakunnan henkiseen tilaan. Kummasti selkä suoristuu. Ei voi mitä tahansa paukutella menemään.
Saurin toimituspoliittinen linja on rakentaa yhteisymmärrystä hajottamisen sijaan.
Somessa ei olla kasvotusten.
– Ei nähdä toisen osapuolen silmiä eikä ilmeitä. Avoin viestintä on haaste, jota koko maailma vielä opettelee.
Mikä se some oikein on? Entä sen suhde julkishallintoon? Miten sosiaalisen median avulla voidaan valjastaa päättäjien, kansalaisten ja yritysten osaaminen yhteiseksi hyväksi? Millainen on somessa toimiva päättäjä? Mitä hänen pitää ottaa huomioon?
Filosofian tohtori ja entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri avaa kirjassaan oivallisesti sosiaalisen median luonteen, tulevaisuuden mahdollisuudet ja suhteen suomalaisiin päätöksiin.
Kirjan linkki (pdf)
Juttua muokattu 24.9., kello 13.43, lisätty haastattelijan nimi ja vaihdettu otsikko (aluksi otsikko oli: Some puhuttaa – Pekka Saurin sanoin eilen on liian myöhäistä)
Lue myös:
