Jonottavan aika voi käydä pitkäksi. Myös matkat hoidonarvioinnin mahdollistaville vastaanotoille pitenevät keskimäärin Suomessa. Kuva: Pekka Fali

– Kokoomuksen johdolla hallitus meinaa yksityistää julkisen perusterveydenhuollon, keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen sanoo.

Hänen mukaansa hallituksen järjestämiin lokakuun yllätyksiin kuuluu sen kaavailema valinnanvapauskokeilu, jonka kautta yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen asiakasmaksun hinnalla.

Hallitus on varannut Kela-korvausten nostamiseen rahoitusta 335 miljoonaa euroa ja sitä käytetään Orpon hallituksen kauden päättymisvuoteen asti.

Yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu alkaa näillä näkymin ensi vuoden syyskuussa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Sote- ja kunta-asioihin erikoistuneen konsulttitoimisto Velipoika Oy:n toimitusjohtaja huomauttaa, että toisaalla asiakkaan pitää maksaa entistä enemmän palveluistaan.

– Hyvinvointialueilta viedään 150 miljoonaa euroa asiakasmaksurahoja ensi vuonna. Tämän takia julkiset asiakasmaksut nousevat 22,5–45 prosenttia.

– Kokoomuksen malli valinnanvapaudesta on puettu uusiin vaatteisiin Sipilän hallituksesta (2015–2019).

Orpon hallituksen tavoite on siirtää mallin avulla lähes kolme miljardia euroa julkiselta puolelta yksityiselle lääkäriketjulle, Korhonen lisää.

– Tätä olen osannut odottaa ja nyt vyörytys alkaa.

Kela-korvausten nosto rahoitetaan valtion omaisuutta myymällä.

Kallis tie

Jarmo Korhonen kertoo keskusteluistaan sote-ammattilaisten kanssa ja siitä, miten hallituksen päätöksillä julkisesta terveydenhuollosta siirtyy kiihtyvällä tahdilla työntekijöitä yksityiselle.

– Yksityisten yritysten kyky maksaa henkilökunnalle vahvistuu. Tämä johtaa siihen, että henkilöstöä siirtyy yksityiselle suuri määrä. Julkinen näivettyy.

– Pikkuhiljaa koko perusterveydenhuolto siirtyy yksityisille. Jo näillä päätöksillä työterveys ja yli 65-vuotiaiden perusterveydenhuolto yksityistetään. Työttömät jää julkiselle.

Eikä julkinen puoli toimi kunnolla, vaikka asiakkaat vähenevät, Korhonen kertoo sote-ammattilaisten jakamia näkemyksiä.

– Hoidontarpeen arviointi poistuu perusterveydenhuollosta.

Toisin kuin voisi luulla, niin tämä hoidontarpeen arvioinnin poistuminen ei säästä valtion rahoja, Korhonen painottaa.

– Tämä arvioinnin poistuminen tulee todella kalliiksi.

Julkinen järjestelmä takkuaa jo nykyään, siitä kertoo Korhosen mukaan se, että satojatuhansia lapsia on vakuutettu sairauksien varalta.

Eikä köyhimmillä ole nytkään varaa hoitoon.

– Köyhimmät ihmiset, yli 400 000 perhettä, on ulosotossa sote-asioiden vuoksi ja nyt Kela-korvauksia nostetaan yksityisten palveluiden tukemiseksi.

Satojentuhansien lapsien turvaksi on otettu sairausvakuutus, koska heidän vanhempansa kokevat sen olevan tarpeellista Suomessa. Kuva: Seppo Haavisto

Uudenlainen demokratia 

Keskustan puoluesihteerinä vuosina 2006–2010 toiminut Korhonen arvioi jo aiemmin tällä viikolla Savonmaassa ilmestyneen jutun mukaan, että Suomessa ajatellaan nyt lyhytnäköisesti ja mennään talouden ehdoilla.

Korhosen mukaan sotessa pitäisi ottaa aikalisä ja ajatella asioita nykyistä enemmän ihmisten kannalta.

– Kyllä jokaisen pitäisi saada soten peruspalvelut omassa kunnassaan ja viettää vanhuus omalla paikkakunnalla, Korhonen lisäsi Savonmaan artikkelin mukaan.

Kuntalehdelle Korhonen jatkaa kuvailemalla sote-uudistuksen olleen Suomen kuntakentän suurin takapakki.

– Samalla uudistus on Suomen suurin verojärjestelmän muutos. Demokratian muutos, Korhonen täsmentää.

– Kuntien rahoitusta siirrettiin 20 miljardia pois. Kuntalaisilta vietiin valta vaikuttaa rahoituksen kautta. Sotesta tehtiin menoautomaatti.

”Kolumbialainen malli” 

Soten rahoitus pohjautuu erilaisiin kertoimiin, jotka saavat hyvinvointialueet kilpailemaan keskenään pitkäaikaissairauksien diagnoosien määrillä. Jokainen alue yrittää vaikuttaa siihen, että saisi mahdollisimman suuren osuuden yhteisestä potista.

Kun pitkäaikaissairauksista saadaan lisää dataa jakoon, niin se voi lisätä kymmenillä miljoonilla euroilla alueen rahoitusta.

Rahoitukseen vaikuttavien diagnoositietojen kirjo on laajentunut matkan varrella. Ensi vuoden sote-rahat määräytyvät vuoden 2022 diagnoosien perusteella.

– Tämä sote-malli on kopioitu kolumbialaisesta sosialistisesta mallista, jota on täydennetty Suomessa.

Kaikilla puolueilla on vastuu nykytilanteesta, Korhonen näkee.

Kielellä on väliä

Järjestelmä toimii huonosti ja kustannukset kasvavat ja kohoavat kuin pullataikina.

– Vuodesta 2021 vuoteen 2028 tarkasteltuna sote-rahoituksen tarve kasvaa 31 miljardiin, eli kymmenellä miljardilla seitsemässä vuodessa.

Sote on täydellisessä kriisissä jo Orpon hallituksen päätösvuonna, Korhonen arvioi.

Hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä vauhdittaa monien paikkakuntien autioitumista.

– Rahoitus on keskeisesti sidottu asukasmäärään ja asukasmäärän vähentyminen vaikuttaa isolla tavalla rahoitukseen.

– Alueelliset erot kärjistyvät.

Alueellisia vaikutuksia on esimerkiksi silläkin, että alueiden rahoituksesta 511 miljoonaa euroa suunnataan vieraskielisyyden perusteella.

Maahanmuutto keskittyy isoihin kaupunkeihin, erityisesti Etelä-Suomeen.

Ruotsinkielisyyden perusteella rahoitusta annetaan 237 miljoonaa euroa, Korhonen lisää.

– Lähes 750 miljoonaa euroa jaetaan kielen perusteella.

Etelä-Suomen terveysasemien tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin muualla Suomessa pienemmissä kunnissa, kun asiakkaita riittää eri tavoin. Kuva: Seppo Haavisto

”Tehdään sama kuin sodan jälkeen”

Tuleen ei kannatta jäädä makaamaan.

Korhonen ehdottaa turvallisuusveroa, jollainen oli ennen toista maailmansotaa Suomessa. Nyt ei ole aika sulkea sairaaloita eri puolilta Suomea, Korhonen näkee.

Korhonen puhuu hajautetun päätösvallan puolesta.

Paikallisten ja alueen ihmisten on saatava päättää omista asioistaan, kantaa vastuuta omista päätöksistään.

Alueen ihmiset ovat luoneet hyvinvointivaltion, peruskoulut, terveyskeskukset ja kehittäneet elinkeinoelämää.

Suomi oli pitkään menestystarina, mutta nyt suunta on toinen. Korhonen painottaa, että muutos parempaan on mahdollinen, kun myönnetään tosiasiat ja tehdään tarvittavat korjausliikkeet, sisäisestä devalvaatiosta alkaen.

Ainakin Korhonen haluaa uskoa, että Suomen sisäinen yhtenäisyys ja suunta löytyy, vaikka siinä menisikin aikaa.

– Tehdään sama kuin sodan jälkeen. Tehdään enemmän töitä, sillä Suomi pärjää.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kaikkien saavutettavissa olevaa hoidon omavastuuhintaa ei ole, mutta tasa-arvoiseen terveydenhuoltoon on yksinkertainen ratkaisu. Jos terveydenhuolto rahoitetaan kokonaisuudessaan verotuksen kautta, lääke- ja hoitokulut jakautuisivat automaattisesti sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Samalla byrokratiakustannukset (rahoitus, laskutus, korvaukset ja sääntely) romahtaisivat murto-osaan aiemmasta. Kaikki pääsisivät nopeasti joko julkiseen tai yksityiseen hoitoon, jolloin vaivat eivät myöskään ehtisi pahentua kalliimmin hoidettaviksi. Saataisiin alkuun positiivinen kierre, jossa saavutettavilla säästöillä voitaisiin omakustanteisesti toteuttaa yhä uusiin säästöihin johtavia parannuksia. Miljardiluokan mahdollisuuksia kyllä riittää (lääkejakeluketjun oikaisu, omalääkäriperiaate, hyvinvointialueiden korvaaminen Terveyshallituksella, ennalta ehkäisy, jne.).

    Vastoin yleistä luuloa maksuttomuus tulisi nykyistä halvemmaksi erityisesti rikkaimmille, joiden köyhienkin terveydenhoidosta koituvat kustannukset kevensivät. Siis tärkeimmät sote-uudistuksen tavoitteet – tasa-arvoisuus ja paljon hallituksen tavoittelemia suuremmat säästöt – toteutuisivat. Niitä ei nykymallilla voida koskaan saavuttaa.

    Rahoituksen yksikanavaistamisen etujen saavuttamiseksi tarvittaisiin lisäksi työterveyshuollon yhdentäminen muuhun perusterveydenhuoltoon ja yksityisen terveydenhuollon täydellinen erottaminen toisistaan. Silloin työntekijöiden epäterve ja poikkeuksellinen mahdollisuus kahden työnantajan palveluksessa olemiseen loppuisi.

  2. Ei oskaan tiedä mitä eestään löytää. On melkoinen harha , että Kelan Korvsuksen kautta ja avulla saataisiin hoitoa tarvitsevat autetuiksi. Kyllä nyt olisi aika hallituksen realisoitua eikä fantasioida. Meillä on ollut hyvä terveydenhoitojärjestelmä ja sitä pitäisi nyt kehittää eikä hyppiä aidan yli . Minne rahat menevät llei hyvinvointialueita kehitetä kaikkien saataville. Kukaan ei näytä muistavan. Että eläkeläisten verotus on kovempaa kuin työssäolevien, mutta heidän hoitoaan karsitaan koko ajan. Tällaisen hallituksen ja eduskunnan me valitsimme mutta emme antaneet valtuuksia terveyden ja vsnhuudenhoidon hiekennyksiiin emme työttömyyden lisääntymiseen ja työttömien distrimisointiin.

  3. Korhosella on tainnut mennä miljoonat ja miljardit sekaisin.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*