Erikoissairaanhoitoon ripein pääsy Etelä-Savossa - yleisesti odottavan aika on yhä pitkä: "Alueiden välillä isoja eroja"
Kiireettömään hoitoon pääsemisessä on hyvinvointialueilla suuria eroja ja jonoja on yhä, käy ilmi THL:n tilastoista.
Kiireettömään erikoissairaanhoitoon odottaneiden määrä on pysynyt suurena vuoden 2024 aikana, käy ilmi THL:n erikoissairaanhoidon hoitoon pääsyn elokuun tilastoista.
Elokuun 2024 lopussa yli 152 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon hyvinvointialueilla. Kiireettömään erikoissairaanhoitoon odottajia on edelleen paljon eikä odottajien määrä ole vähentynyt keväästä 2024. Tilastoista puuttuvat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen tiedot ja koko maan yhteensä-luvuissa on käytetty Pohjois-Pohjanmaan tietoina edellisiin kuukausiin perustuvaa arviota.
Yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden määrä on hieman kasvanut. Yli puoli vuotta odottaneita oli elokuussa 2024 liki 27 000 eli 17,6 prosenttia kaikista hoitoa odottaneista. Huhtikuussa pitkään hoitoon pääsyä odottaneita oli 16,7 prosenttia kaikista hoitoa odottavista.
– Pitkään hoitoa odottaneiden potilaiden määrä väheni hieman viime keväänä. Kuukausittain on kuitenkin pientä vaihtelua ja kesän aikana pitkään odottaneiden määrä kasvoi lievästi, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen.
Alueiden välillä suuria eroja
Yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden määrissä on edelleen suuria eroja hyvinvointialueiden välillä.
Elokuun 2024 lopussa yli puoli vuotta kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottaneiden osuus oli suurin Pohjois-Savon (31,0 %) sekä Pohjois-Karjalan (27,4 %) hyvinvointialueilla ja pienin Etelä-Savon (2,2 %) ja Etelä-Karjalan (4,1 %) hyvinvointialueilla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Myös yli puoli vuotta odottaneiden määrä suhteessa väkilukuun (hoidon odottajaa/10 000 asukasta) vaihteli alueittain. Eniten yli puoli vuotta hoitoa odottaneita suhteessa väkilukuun oli Pohjois-Savossa (102,8) ja vähiten Etelä-Karjalassa (7,7).
– Hyvinvointialueiden välillä on suuriakin eroja. Esimerkiksi hyvinvointialueiden asukkaiden ikäjakaumassa ja sairastavuudessa on eroja. Hyvinvointialueiden ratkaisut jonojen purkamiseen voivat olla hyvinkin erilaisia riippuen juuri kunkin alueen ominaispiirteistä, Tuominen toteaa.
Kaihileikkaukset kärjessä
Kaihileikkaukseen sekä polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen on edelleen runsaasti jonottajia
Kaihileikkaukseen odotti elokuussa 2024 kaikkiaan lähes 15 000 potilasta ja polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen yli 12 000 potilasta.
Kaihileikkausta odottavien potilaiden määrä on kasvanut. Yli puoli vuotta kaihileikkaukseen pääsyä oli odottanut lähes 13 prosenttia potilaista.
Polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen odottaneiden määrä on pysynyt vuoden 2024 samalla tasolla. Elokuussa toimenpidettä odotti yli 12 000 potilasta, joista yli puoli vuotta odottaneita oli yli 36 prosenttia.
– Kaihileikkaukseen sekä polven tai lonkan tekonivelleikkaukseen odottavien potilaiden määrät ovat pysyneet suurina. Taustalla vaikuttaa väestön vanheneminen, Tuominen toteaa.
– Elokuussa yli puoli vuotta odottaneiden määrä sekä polven tai lonkan tekonivelleikkauksiin että kaihileikkauksiin on kasvanut verrattuna tämän vuoden huhtikuuhun, Tuominen jatkaa.
