Jani Kylmämaa on yksi pohjoisessa, Ylitornion rajalla Övertoneålla opiskelevista suomalaisista. KUVA: Tapio Mainio

Hollolalainen, 44-vuotias entinen ammattijääkiekkoilija Jani Kylmämaa kasaa tolpista kesämökin runkoa opettaja Mika Krunnivan opastuksessa.

Ylitornion naapurissa, rajan tuntumassa Övertorneålla, koulutuskeskus Nordissa koulutetaan työttömistä moniosaajia Suomen, Ruotsin ja Norjan työmarkkinoille.

-Suoritin täällä jo puolen vuoden pituisen laatoittajan kurssin. Opintotyönä tein kylpyhuoneremontin. Nyt on menossa rakennusalan kurssi. Suunnitelmissa on perustaa toiminimi, sillä maaseudulla on pula moniosaajista, Kylmämaa kertoo.

Kylmämaa muutti hiljattain vaimon ja lapsensa kanssa synnyinseudulleen Tornionjokivarteen, josta perhe on hankkinut vanhan talon.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



-Lahden seudulla vierähti kymmenen vuotta. Opiskelut jäivät, kun pelasin jääkiekkoa muun muassa Hermeksessä ja Tutossa, Kylmämaa kertoo.

Nyt hän hankkii ammattipätevyyden Nordista.

Vuosittain 500 opiskelijaa

Haaparannasta Tornionjokea 50 kilometriä pohjoiseen sijaitsevassa yhteispohjoismaisessa koulussa opiskelee vuosittain noin 500 opiskelijaa. Kaukaisimmat tulevat Etelä-Suomesta, Etelä-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta. Koulu tarjoaa muun muassa koulutuspakettia, johon on koottu yhteen tutkinnon osia useista rakennusalan tutkinnoista.

– Ajatuksena on, että saamansa monipuolisen koulutuksen turvin rakennusalan ammattilainen pysyy työllistettynä ympäri vuoden, kertoo Nordin koulutuspäällikkö Ali Saukkoriipi.

Yksi ihminen voi olla yhtä aikaa putkiasentaja, timpuri ja kaakeloija. Tämä helpottaa tilannetta haja-asutusalueilla, joilla voi olla Kylmämaan mukaan hankala saada rakennusprojektiin mukaan useita eri alojen ammattilaisia. Työmaa voi olla pitkään pysähdyksissä esimerkiksi putkiasennuksen vuoksi, kun tekijöitä ei vain ole.

Koulutus Nordin omistaa Pohjoiskalotin koulutussäätiö. Koulussa on 70 työntekijää. Tutkinnot ovat pohjoismaisittain yhteensopivia. Säätiön takana ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan valtiot.

Koulu on ainutlaatuinen koko maailmassa, sillä sen johtokunnassa istuvat kolmen maan edustajat.

-Nordia oli ideoimassa 50 vuotta sitten Norrbottenin läänin silloinen maaherra Ragnar Lassinantti, sillä Övertorneålla oli runsaasti tyhjiä koulutiloja, kertoo Nordin koulutusstrategi Leif Pääjärvi.

Kantava ajatus oli Lassinantin vaalima pohjoismainen yhteistyö kielikylpyineen.

-Täällä voi opiskella omassa tahdissa tutkinnon tai täydentää osaamistaan. Lomautettu ja lomautusuhan alla oleva voi hakeutua työvoimakoulutukseen, mistä on hyötyä myös työnantajille, Saukkoriipi sanoo.

Opiskeluun liittyvät asiat, kuten tentit ja näyttökokeet voi tehdä omalla äidinkielellä. Myös opettajat puhuvat sekä suomea että ruotsia. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma.

-Jos opiskelijalla on jäänyt jostakin syystä ammattitutkinto kesken, hän voi suorittaa sen täällä loppuun, kertoo lähihoitajia opettava Anni Alatulkkila.

Nordiin on jatkuva haku, joten opiskelun voi aloittaa heti.

– Tällä hetkellä opiskelijoiden ikähaarukka on 18-64 vuotta. Nuorimmat ovat Ruotsin lukiolaisia, jotka suorittavat tällä kakkostutkintoa, kertoo Pääjärvi.

Nord kiinnostaa Suomen kuntia

Nordin malli kiinnostaa Suomen kuntia. Kuntien rooli ja vastuu työllisyyden edistämisestä kasvaa entisestään ensi vuoden alusta, kun TE-toimistot lakkautetaan ja niiden tehtävät siirtyvät kunnille. Kunnat ovat jo entuudestaan toimineet työllisyyttä edistävästi.

Kolarin TE-toimiston koordinaattori Marjut Luttunen tarjoaa työttömille Nordin palveluja laajasti koko Suomeen. Vielä ei ole päätetty, miten koordinointi jatkuu ensi vuonna.

-Ruotsin TE-toimistossa on kaksi koordinaattoria. He järjestävät joka kolmas viikko tänne koululle työttömien tutustumistilaisuuksia. Ensi viikolla on tulossa työttömien ryhmä Malmöstä, Pääjärvi kertoo.

Lisäksi Nord järjestää Matarengissä, Övertorneån keskustassa, helmikuussa rekrytointimessut, jonne on tulossa edustajia 50 yrityksestä.

-Moni Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen kunta osaa jo tarjota palvelujamme, Pääjärvi sanoo.

Sen sijaan Suomen lukiolaiset, esimerkiksi Torniojoen toiselta puolelta Ylitorniolta, eivät voi suorittaa kakkostutkinnon ammattiaineita Nordissa. Syynä on Suomen byrokratia.

Laaja valikoima työvoimakoulutuksia

Norjalaisia kiinnostaa Pääjärven mukaan muun muassa kylmäasentajien koulutus, sillä pakastamot ja katkeamaton kylmäketju ovat kalastusmaassa avainasemassa.

-Erityisen kova kysyntä kaikissa Pohjoismaissa on automaatioasentajista ja it-alan työntekijöistä. Nytkin on neljä opiskelijaa Ruotsista ylipaikoilla, kertoo opettaja Jukka Ajanki.

Norrköpingissä syntynyt ja viime aikoina Oulun seudulla asunut 44-vuotias Jari Kamula kouluttautuu automaatioasentajaksi.

-Opiskelu kestää noin kaksi vuotta. Työpaikkaa en ole vielä löytänyt, hän kertoo.

-Minulla alkavat työt Tromssassa heti joulun alla, kertoo puolestaan norjalainen 26-vuotias Robert Dahl. Hän valmistuu systeemisuunnittelijaksi.

-Työpaikan saamista nopeuttaa täältä saatava sertifikaatti, jonka tason on määritellyt koulun ulkopuolinen taho, kuten Microsoft, Ajanki kertoo.

-Meillä voi täydentää omaa koulutustaustaa tutkinnon osilla tai uudella tutkinnolla, mikä parantaa opiskelijan asemaa työmarkkinoilla, hän lisää.

Nord voi olla mahdollisuus alanvaihtajille. Myös työantajan kanssa voidaan miettiä, mitä osaamista yrityksestä puuttuu ja mitä voidaan opiskella lomautuksen aikana.

Nordissa on meneillään laaja valikoima työvoimakoulutuksia aloilla, joissa on työvoimapula. Tällaisia aloja ovat Pohjois-Ruotsissa kaivos- ja teräteollisuus, joka palkkaa tulevina vuosina tuhansia uusia työntekijöitä.

-LKAB:stä ja SSAB:stä on oltu jatkuvasti yhteydessä. Catepillarille on vasta räätälöity koneenkuljettajan kurssi. Opiskelijoille on sen jälkeen luvassa varma työpaikka, kertoo ajoneuvoasentajalinjan opettaja Sami Jaako.

Myös Keski-Lapin kaivoksilla Kittilässä ja Sodankylässä tarvitaan koneenkuljettajia kaivosmiesten ohella. Samoin Pohjois-Suomen paisuvalla energiasektorilla tarvitaan lisää asentajia ja huoltomiehiä uusissa tuuli- ja aurinkopuistoissa.

Koulutus on työvoimakoulutusta, jonka aikana opiskelijalle maksetaan työttömyysetuus. Lisäksi opiskelija saa 16,80 euron kulukorvauksen.

-Kulukorvausta maksetaan seitsemänä päivänä viikossa, kun asuu Nordin asuntolassa. Olen sen vuoksi voinut pitää oman asunnon Espoossa, kertoo hoiva-avustajaksi opiskeleva 64-vuotias Kaisa Saari.

Kaisa Saari on 64-vuotias alanvaihtaja, joka haaveilee hoiva-alan keikkatöistä.

Ravintola-alalla vuosia töissä ollut Saari päätti kouluttautua uudelle alalle.

-Voin sitten eläkkeellä tehdä keikkatöitä, sillä hoiva-alla on pula työvoimasta, hän kertoo.

Opintoja on tarjolla ajoneuvo-, rakennus-, ravintola-, sähkö-, talotekniikka-, sosiaali- ja terveysalalta sekä tekstiili- ja muotialalta. Opintojen pituudet vaihtelevat yksilöllisesti riippuen valituista tutkinnon osista.

Nordista löytyy myös lyhyempiä koulutuspaketteja kuten remonttimaalari, aurinkopaneeliasentaja, henkilökohtainen avustaja, kahvilatyöntekijä ja suutari.

Matrengin kirkon 22-vuotias vahtimestari Lotta Teräs opiskelee parhaillaan suutariksi.

-Maksan itse noin 25000 euroa maksavan koulutuspaketin, sillä en halunnut jäädä seurakunnan palkkalistoilta pois. Ruotsin työvoimahallinto olisi maksanut kurssin, jos olisin ilmoittautunut työttömäksi, Teräs kertoo. Suunnitelmissa on perustaa Matarengiin suutarinliike.

Cristoffer Sandberg haaveilee kenkäsuunnittelijan ammatista ja jatko-opinnoista Italiassa.

Keski-Ruotsin Leksandissa asuva Cristoffer Sandberg valmistuu pian suutariksi.

-Haaveena olisi kenkäsuunnittelijan ammatti. Seuraavaksi pyrin jatko-opintoihin Italiaan, hän kertoo.

Nord on ainoa suutarinopintoja tarjoava oppilaitos Ruotsissa. Suomesta alan koulutusta on Kankaanpäässä.

Opiskelija-asunto sitä tarvitseville

Nord tarjoaa opiskelija-asunnon sitä tarvitseville opiskelijoille. Suomen valtio korvaa suomalaisille opiskelijoille asumiskustannukset oppilaitoksen opiskelija-asunnossa. Lounas kampuksien ravintoloissa on edullinen.

Pääkampus Kalottgården sijaitsee Matarengin keskustassa.

Noin 20 kilometrin päässä Matarengistä etelään sijaistee Nordin pienempi, Hietaniemen kampus. Sinne on keskitetty talotekniikka-, rakennus- ja pintakäsittelyalat sekä suutarikoulutus. Kampusten välillä kulkee linja-auto.

Opiskelijan on helppo saada apua opinnoissaan, sillä kuraattorin, opinto-ohjaajan, erityispedagogin ja vapaa-ajanohjaajan palvelut ovat tarjolla kaikki myös suomeksi.
Tänä iltana koulu tarjoaa asuntolassa räiskäleitä.

Teksti ja Kuvat: Tapio Mainio

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*