Tilastokeskus: Väestöllinen huoltosuhde on korkein Rääkkylässä vuonna 2035 – ”Jos vanhustenhoidossa on haasteita tällä hetkellä, tilanne ei tule ainakaan helpottumaan”
Rääkkylän kunnantalo on tuttu maamerkki Keski-Karjalassa sijaitsevassa kunnassa, jossa ihmisten väliset etäisyydet ovat kasvaneet merkittävällä tavalla viime vuosikymmenien aikana, maantieteellisesti katsottuna.
Tilastoissa havaitulla syntyvyyden tasolla Suomessa olisi vuonna 2035 enää 18 kuntaa, joissa syntyneitä on enemmän kuin kuolleita. Tällaisia kuntia olisi jäljellä 13 vuonna 2045.
Viime vuonna niitä oli 31, mikä sekin tarkoittaa vain noin joka kymmenettä Suomen kunnista.
Tilastokeskuksen tiedotustilaisuudessa torstaina esitetyn väestöennusteen mukaan kokonaishedelmällisyysluvun ennakoidaan pysyvän vakiona, eli pysytään 125 vuotta kestäneen tilastohistorian alimmalla tasolla.
Laskennallinen naisten elinaikanaan synnyttämä lasten määrä eli kokonaishedelmällisyysluku on ollut nyt tasolla 1,26.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Syntyvyysoletus on nyt matalampi kuin missään muussa Tilastokeskuksen aiemmin laatimassa ennusteessa.
Isoja väestötappioita maakunnissa
Suomi ei ole tehty samasta puusta puhuttaessa oletetusta väestökehityksestä.
– Alueiden väliset erot eivät ole pienentymässä, Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius kertoi torstaina.
Suhteessa nykyiseen väkilukuunsa suurimmat väestötappiot kokevat Kymenlaakso, Etelä-Savo ja Kainuu, joissa väestön ennustetaan vähenevän yli kymmenesosalla.
– Jos havaittu väestökehitys jatkuu, väkiluku on nykyistä suurempi kahdeksassa maakunnassa ja pienempi 11 maakunnassa (vuoteen 2045 mennessä).
Suurimman väestönkasvun sekä määrällisesti että suhteellisesti saisivat Uusimaa ja Pirkanmaa.
– Uudenmaan väkiluku kasvaisi selkeästi eniten lähes 259 000:lla vuoteen 2035 mennessä.
– On kuitenkin hyvä huomata, että kasvu on pidemmän päälle muuttoliikkeen, erityisesti maahanmuuton varassa. Nykyisen kehityksen jatkuessa syntyneiden määrä laskee myös Uudellamaalla tulevaisuudessa alle kuolleiden määrän, ja ilman muuttovoittoa näin kävisi vielä nopeammin.
Koko Suomessa tilanne on ollut vaikea jo pitempään.
– Kuolleita on ollut enemmän kuin syntyneitä jo vuodesta 2016 alkaen. Luonnollinen väestönkasvu jatkuu negatiivisena.
Minna Wallenius kehotti tutkimaan Tilastokeskuksen sivuilta ennustetietoja myös kuntakohtaisesti, tai vaikkapa aluekohtaisesti.
Etelä-Savossa paljon 65 vuotta täyttäneitä
Väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2023 hankalin Etelä-Savon maakunnassa (82,3) ja matalin Uudenmaan maakunnassa (51,3).
Nykyisen väestökehityksen jatkuessa molemmat säilyttäisivät sijoituksensa maakuntien ääripäinä myös vuoteen 2045 asti. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden sekä 65 vuotta täyttäneiden määrää suhteessa 15–64-vuotiaaseen väestöön.
– Vuoteen 2035 mennessä vähintään 65-vuotiaiden osuudet kasvavat kaikissa maakunnissa. Heidän osuutensa on suurin Etelä-Savossa (38 prosenttia) ja pienin Uudellamaalla (20 prosenttia).
Lisäksi myös vähintään 80 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa kaikissa maakunnissa – ja kaikilla hyvinvointialueilla, Wallenius kertoo.
Myös hyvinvointialueiden tilanteet vaihtelevat merkittävällä tavalla toisistaan.
– Hyvinvointialueiden väliset erot ovat suuria, ja niin tulee olemaan jatkossakin, jos tämä kehitys jatkuu.
Nykykehityksen jatkuessa korkeimmat väestölliset huoltosuhteet kunnissa ovat ennusteen mukaan vuonna 2035 selvästi suurempia kuin nyt: Rääkkylässä luku olisi tuolloin 149, ja kunnista korkein.
Toisaalta vuoteen 2045 mennessä tilanne osittain palautuisi. Matalimmat lukemat pysyisivät nykyisen tilanteen mukaisesti koko ennustejaksolla Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla 45:n molemmin puolin.
Ennuste on työkalu päättäjille
Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo korosti torstain tiedotustilaisuudessa, että ennuste on vain ennuste, ei toteuma.
– Ennusteen ei pitäisi tulkita osoittavan vääjäämätöntä kehitystä. Ennuste tarjoaa päätöksentekijöille mahdollisuuden reagoida.
Moni asia on muuttunut tai muutoksessa tällä hetkellä koskien syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä.
– Ennuste on laadittu poikkeuksellisen suuren epävarmuuden vallitessa.
Esimerkiksi nettomaahanmuuton kehityksessä on tapahtunut isoja heilahduksia. Nettomaahanmuutto oli vuonna 15 000 vuonna 2021.
– Nettomaahanmuutto on 52 000 henkilöä kuluvana vuonna, Rapo huomauttaa.
– Kuolleisuus nousi vuonna 2022 eniten yli 60 vuoteen.
Nettomaahanmuutto jatkuu poikkeuksellisen korkeana, vaikka siinä ei huomioitasi ukrainalaisten vaikutusta.
– Sodan seurauksen Suomeen on saapunut arvolta 70 000 ukrainalaista.
Työikäisen väestön määrä kasvaa seuraavat 30 vuotta, Rapo kertoo ennusteista.
– Työikäisen väestön määrä kasvoi Suomessa sotavuosista aina vuoteen 2009 asti ja kääntyi sitten laskuun. On uusi tilanne, että työikäisten määrä on jälleen lähtenyt kasvuun Suomessa. Tämän selittävä tekijä on korkea nettomaahanmuutto
Runsaalla maahanmuutolla ei kuitenkaan pystytä estämään huoltosuhteen heikkenemistä ennusteen mukaan.
– Jos vanhustenhoidossa on haasteita tällä hetkellä, tilanne ei tule ainakaan helpottumaan.
Lue myös:
