Tutkimus ja johtopäätökset: Hoiva-uutinen on usein huono, ehkä liian usein
Sote-alan medianäkyvyydestä vain yhdeksän prosenttia oli myönteistä vuosina 2021–2023, kertoo Rinnekotien teettämä selvitys. Kuva: Kuntalehti.
Sosiaali- ja terveysalan uutisointi on monesti alavireistä. Syitä on useita, muun muassa siinä miten päättäjät puhuvat asioista.
Syytä on myös mediassa, joka asiat uutisoi. Uutisen luonne on negatiivinen, mutta toki toimitukset tekevät valintoja. Analytiikan perusteella huono uutinen usein myy paremmin kuin hyvä.
Tämä käy ilmi toisaalta Rinnekotien teettämästä selvityksestä, toisaalta raportin perusteella tiistaina Diakonissalaitoksella Helsingissä käydyssä paneelikeskustelussa.
– Media tarvitsee syötteitä, sanoo Lääkärilehden päätoimittaja Pekka Nykänen. Pitkän linjan journalisti.
Terveiset menevät vaikkapa hyvinvointialueiden viestintäjohtajille.
Nykänen toteaa myös, että toimitusten valintoja ohjaa ihmisten lukutottumusten lisäksi se, miten poliitikot asioista puhuvat.
– Ylilyöntejä tapahtuu, valitettavasti. Asiat kärjistyvät tavalla, joka ei oikein vastaa todellisuutta. Sen voin aivan varmasti sanoa, että suomalainen terveydenhuolto ei ole ”romahtamassa”. Näin tapahtuu Gazassa ja Ukrainassa, muttei Suomessa.
Sanoilla siis on väliä.
Syyt ja seuraukset
Julkisuusanalyysin mukaan sosiaali- ja hoiva-ala esitettiin kielteisessä valossa 40 prosentissa artikkeleista vuosina 2021–2023. Uutisissa korostuivat hoitajapula sekä hoitajamitoitus ja sen puutteet ja seuraukset työntekijöille tai asiakkaille. Uutisointi henkilöstöpulasta kiinnitti huomiota myös hoitotyön heikoksi koettuun palkkatasoon sekä muihin alan houkuttelevuutta vähentäviin tekijöihin, kuten kiireeseen, koettuun arvostuksen puutteeseen sekä henkilöstön vaihtuvuuteen.
Sosiaali- ja hoiva-ala sai runsaasti medianäkyvyyttä vuosina 2021–2023. Näkyvyyttä toivat erityisesti aluevaalit vuonna 2022, toimintansa 2023 aloittaneet hyvinvointialueet, kevään 2023 eduskuntavaalit sekä hoitoalan työkiistat. Vuonna 2021 uutisointiin puolestaan vaikutti koronapandemia, sillä media raportoi sote-palveluihin liittyvistä tartuntatapauksista ja koronarokotusten etenemisestä.
Selvityksessä positiivisiksi luokiteltavia oli vain yhdeksän prosenttia artikkeleista. Niissä kerrottiin esimerkiksi alan innovaatioista tai työn merkityksellisyydestä. Loput artikkelit, eli 51 prosenttia on luokiteltu neutraaleiksi.
– Alan maine on julkisuuden perusteella selvästi kielteisempi, kuin miten arki näyttäytyy esimerkiksi asiakkaiden ja työntekijöiden silmissä. Tämä vaikuttaa alan veto- ja pitovoimaan ja koskettaa samalla kaikkien suomalaisten hyvinvointia, sanoo keskusteluun osallistunut Rinnekotien vt. johtaja Mari Rautiainen.
On hyviäkin asioita
Rautianen toivoo, että hoiva-alan uutisoinnissa kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota ongelmien lisäksi alan moniin positiivisiin puoliin sekä äänten moninaisuuteen.
– Meidän ja monen muun alan toimijan asiakastyytyväisyyskyselyjen ja suositteluindeksien perusteella sote-ala näyttäytyy uutisointia paremmassa valossa. T-median keväällä toteuttamassa luottamus- ja mainetutkimuksessa myös päättäjät ja alan työntekijät arvioivat toimialaa positiivisemmin kuin suuri yleisö. Sote-alalla tapahtuu hyviä asioita, joiden soisi näkyvän myös mediassa.
– Se, että asioista ylipäänsä uutisoidaan, on mielestäni positiivista, sanoo Kauppalehdessäkin vaikuttanut Pekka Nykänen.
Tutkimuksesta selviää, että valtakunnallisen median sote-uutinen on useammin kielteissävytteinen kuin paikallismedian. Miksi näin, se on panelistien valistuneiden arvailujen varassa: Ei ehkä haluta paikkakunnalle mainehaittaa sekä tiiviit yhteydet ilmoittajiin
Lue lisää: Sosiaali- ja hoiva-alan medianäkyvyys vuosina 2021—2023
Artikkelia on muokattu klo 12.54. Toiseksi viimeisessä kappaleessa sukunimi on Nykänen, ei Jääskeläinen kuten alun perin oli mainittu.
