Sivistysbarometri: Naiset tukisivat tasa-arvoa julkisin varoin selvästi miehiä useammin
Yli puolet suomalaisista tukisi julkisin varoin liikuntaa, jota kunnat järjestävät eri tavoin, muun muassa edistämällä ihmisten kuntosalikäyntejä. Kuva: Pixabay
Valtaosa (71 prosenttia) suomalaisista arvioi, että yleissivistys on rapautunut Suomessa. Kaksi kolmesta (66 prosenttia) on huolissaan lukutaidon tai luetun ymmärtämisen heikkenemisestä. Lähes yhtä moni (63 prosenttia) kantaa huolta elämänhallinnan taidoista.
Tulokset ilmenevät ensimmäistä kertaa julkistettavasta Sivistysbarometristä, jossa tarkastellaan suomalaisten näkemyksiä sivistyksestä yhteiskunnassa, tiedottavat Vapaa sivistystyö ry ja E2 Tutkimus.
Lukutaidon rapautuminen huolestuttaa kaikkien puolueiden kannattajia.
Noin puolet vastaajista on huolissaan kirjoitustaidon (53 prosenttia), kädentaitojen (50 prosenttia), luonnon tuntemuksen (49 prosenttia) ja liikuntataitojen (48 prosenttia), kuten uimataidon, rapautumisesta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Koulutustausta näkyy tuloksissa. Korkeakoulutetut kantavat keskimääräistä useammin huolta suomalaisten lukutaidosta.
Peruskoulutaustaiset ovat puolestaan muita harvemmin huolissaan kirjoitustaidon ja medialukutaidon heikkenemisestä. Muita useammin heitä huolettaa kädentaitojen rapautuminen.
– Naisista selvästi yli puolet on huolissaan suomalaisten tunnetaidoista, miehistä vain alle kolmannes, sanoo E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila.
– Elämän eri vaiheissa tarvitaan kykyä tunnistaa tunteita ja taitoa säädellä tunnereaktioita. Asia on ajankohtainen monien yhteiskunnallisten muutosten ja kasvaneen pahoinvoinnin aikana, jatkaa Jutila tiedotteen mukaan.
Sivistyksen varassa
Selkeä enemmistö (87 prosenttia) arvioi, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu koulutuksen ja sivistyksen varaan. Vajaa viidennes (18 prosenttia) perussuomalaisten kannattajista on kuitenkin eri mieltä asiasta.
Myös nuorten alle 30-vuotiaiden joukossa on jonkin verran epätietoisuutta tai erimielisyyttä asiasta.
– Suomalaiset tunnistavat hyvin kansansivistyksen merkityksen maamme historiassa. Kriisien ja murrosten aika korostaa jälleen tarvetta sivistystyöhön ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen kaikissa väestöryhmissä. Hyvä tulevaisuus nojaa siihen, että meillä on korkea sivistystaso ja halu oppia uutta, sanoo Vapaa sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén.
Tasa-arvoasioissa näkemyseroja
Yli puolet suomalaisista tukisi julkisin varoin tasa-arvoa, liikuntaa, demokratiaa ja kestävää kehitystä. Lähes puolet (49 prosenttia) tukisi elinikäistä oppimista.
Naiset (67 prosenttia) tukisivat tasa-arvoa julkisin varoin selvästi miehiä (50 prosenttia) useammin.
Näin ajattelevat keskimääräistä useammin myös alle 30-vuotiaat (73 prosenttia). Nuorimman ikäryhmän keskiarvoa nostavat alle 30-vuotiaiden naisten näkemykset. Heistä peräti 92 prosenttia tukisi julkisin varoin tasa-arvoa. Liikunnan edistämistä julkisin varoin rahoittaisivat erityisesti miehet (60 prosenttia) sekä alle 30-vuotiaat (62 prosenttia).
Lisäksi tiedotteessa kerrotaan, koulutustausta vaikuttaa näkemyksiin: yliopiston käyneet ovat muita valmiimpia tukemaan tasa-arvoa, demokratiaa, kestävää kehitystä ja elinikäistä oppimista julkisin varoin.
Vapaa sivistystyö ry on teettänyt Sivistysbarometrin. Sivistysbarometrin käytännön toteutuksesta on vastannut tutkimuslaitos E2 Tutkimus.
Aineistona on Manner-Suomen aikuisväestölle suunnattu kyselytutkimus, johon vastasi yli tuhat suomalaista. Aineisto kerättiin kesällä 2024.
Lue myös:
