Sote-tilojen tyhjentymiseen varautuvissa kunnissa odotetaan kuumeisesti tietoa siitä, miten valtio korvaa menetyksiä – ”Toivon, että asetuksesta tulee reilu kunnille”
Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen ymmärtää, että uudisrakentamiseen suhtaudutaan perustellusti epäröiden, jos kunnassa on taloushaasteita. Mutta jos investointikykyä ja -tarvetta on, niin rakennusliikkeillä ja suunnittelutoimistoilla on ainakin tavanomaista enemmän edellytyksiä perusteelliselle työlle näin aikoina, hän lisää. Kuva: Ville Miettinen
Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien omistuksessa olleet sote-kiinteistöt jäivät kuntien omistukseen ja hyvinvointialueet tulivat niihin vuokralle.
Laki määritteli alkuvuosien vuokra-ajan ja vuokratason, mutta kohta tilanne muuttuu. Alueet tekevät jo tämän vuoden aikana päätökset, missä tiloissa sote-palveluja tarjotaan vuodesta 2026 alkaen.
Jos hyvinvointialueen toiminta poistuu kunnassa sijaitsevista sote-tiloista, se voi olla monin tavoin iso taloudellinen takaisku. Ja näitä tyhjeneviä sote-tiloja voi olla useita.
Sote-voimaanpanolakiin kirjattiin lupaus tyhjenevien kiinteistöjen kuntatalousvaikutusten korvaamisesta kunnille, Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen huomauttaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan asetusta, miten tyhjeneviin sote-tiloihin liittyvät menetykset lopulta korvataan kunnille.
– Tällä on hieman kiire, Simpanen pohtii.
Simpanen ei haluaisi moittia valmistelua koskevaa aikataulua, mutta kuntien näkökulmasta olisi jo tärkeä tietää, mitä aiotaan tehdä, koska asialla on iso vaikutus kuntien talouteen.
– Toivon, että asetuksesta tulee reilu kunnille.
Tämä voisi olla omavastuuosuus
Asetukseen on kaavailtu omavastuuosuutta, eli kuntien ei kannata odottaa täyttä korvausta sote-tiloja koskevista menetyksistä.
Jos sote-tilojen tyhjentymisen takia kunnan tulot pienevät ja menot kasvavat, niin omavastuuosuus on alustavien tietojen mukaan asettumassa tasolle, joka vastaa kunnallisveron nostamista puolella prosenttiyksilöllä.
Siitä yli vaativan korotuspaineen siis valtio voisi korvata, jos asiat etenevät, kuten on kaavailtu, Simpanen jatkaa.
Vaikeita laskuja
Isojen tilojen tyhjentyessä menetetään työpaikkoja ja verotuloja.
Ei ole helppoa laskea kustannusvaikutuksia, jotka iskevät yhteiseen kirstuun hyvinvointialueen poistuessa kunnassa sijaitsevasta sote-tilasta.
Kunnat voivat menettää tuloja siinä määrin, että niiden korvaaminen vaatisi kolmen prosenttiyksiön kunnallisveron nostoa. Tällaisia lukuja on nostettu esiin ainakin Pohjois-Karjalasta.
Jos hyvinvointialue luopuu kiinteistön käytöstä, tämä tulo jää saamatta ja kunnan tulee järjestää kiinteistölle uusi käyttötarkoitus, myydä se, tai viime kädessä purkaa pois.
– Tilan käyttötarkoituksen muutos vaatii aikaa ja se maksaa paljon.
Valtiolta saatava korvaus voi mennä purkutöihin.
– Menetettyjä vuokratuloja valtio ei tämänhetkisen tiedon mukaan korvaa.
– Purkaminen voi silti olla järkevää, jotta päästää eroon ylläpitokustannuksista.
Hurja määrä neliöitä tyhjenee
Sote-tiloja on tyhjenemässä parin miljoonan kerrosneliön edestä.
Sote-tiloja koskeva kokonaisuus voi osaltaan vaikuttaa kuntien uudisrakentamista koskeviin ajatuksiin. Vieläkin monessa kunnassa on epävarmaa, minkälaista kiinteistökantaa on jäämässä omiin käsiin.
– Ymmärrettävästi valtuutetut voivat pohtia, että pitäisikö rakentaa uutta vai miettiä tyhjeneville kiinteistöille uutta käyttöä.
Toiminta on kuntalain mukaan yhtiöitettävä, jos kunta tulevaisuudessa jatkaa sote-toimitilojen hallintaa ja ottaa roolin kiinteistökehittäjänä ja vuokraa omistuksessaan olevia kiinteistöjä hyvinvointialueille.
Myös sopimusehdot, tärkeimpänä vuokrataso, sovitaan tuolloin uudelleen.
Kunnat ovat vuokranneet tilojaan hyvinvointialueille sote-uudistuksen kolme vuotta kestäväksi siirtymäajaksi eli vuoden loppuun 2025 saakka.
Siirtymäaikana sote-tilojen korjaustarpeisiin ei ole välttämättä vastattu niin herkästi kuin olisi tehty muussa tilanteessa.
– Korjausvelkaa on kasvatettu hallitusti.
Tämä on ollut järkevää Simpasen mukaan. Toisin voitaisiin sanoa, jos toteutettaisiin laaja peruskorjaus rakennuksessa, jolla ei ole kohta enää käyttöä.
Korjausasiat voivatkin tulla erityisen ajankohtaisiksi monissa kunnissa, kun hyvinvointialueiden palveluverkkojen sinetöityessä sote-tilojenkin kohtalo varmistuu.
Samalla korjausrakentaminen vilkastuttaa rakennusalaa, joka on ollut kovassa helteessä Suomessa.
Jos kunnat suunnittelevat uuden rakentamista, niin lähtötekijät sellaisille päätöksille ovat hyvät, sillä alan toimijoilla on hyvin nyt aikaa paneutua uusiin projekteihin.
Rakennusalalla on ollut ikävän hiljaista.
– Olen saanut rakennusliikkeiltä ja projekteja suunnittelevilta insinööritoimistoilta kuulla, että sama murhe jatkuu.
Monissa talousennusteissa on povattu viime kuukausina, että rakennusala alkaa hiljalleen elpymään ensi vuoden aikana.
– Sitä ennen sanottiin, että asiat alkavat hiljalleen parantumaan tämän vuoden syksyn aikana.
Kun näin ei käynyt, sitten on nähty uusi taitepiste.
– Nyt sanotaan, että vuonna 2025, kyllä se siitä lähtee.
Lue myös:
