Simon kunnan kiinteistöveroista kaksi kolmasosaa tuuli- ja aurinkovoimaloista – katso kartalta kuntasi lukema
Koko maan tasolla tuuli- ja aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöveron kokonaiskertymään on vajaat kaksi prosenttia. Kuva: Clas-Olav Slotte
Tuuli- ja aurinkovoimalat ovat merkittävä tulonlähde monille kunnille. Vuonna 2024 on kaikkiaan 33 kuntaa, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöverotuotoista on yli 20 prosenttia. Vuonna 2023 vastaava lukumäärä oli 27 kuntaa, Verohallinto tiedottaa.
Osuus on suurimmillaan Simossa (68,8 prosenttia kunnan kiinteistöveroista), Pyhäjoella (66,9 prosenttia), Kannuksessa (59,6 prosenttia) sekä Pyhännällä (58,5 prosenttia). Seuraavaksi suurimmat tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuudet olivat Isojoella (56,2 prosenttia), Siikajoella (52,7 prosenttia), Lestijärvellä (51,2 prosenttia), Kristiinankaupungissa (50,5 prosenttia) ja Hyrynsalmella (50,4 prosenttia.
Lisätietoa: katso interaktiiviselta kartalta oman kuntasi lukema (linkki avautuu uuteen ikkunaan)
Avattuasi linkin, kirjoita hakukenttään kunnan nimi. Linkki aukeaa myös tästä: Verohallinnon kartta
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Keski-Pohjanmaalla tuulee hyvin
Tuuli- ja aurinkovoimaloista saatu kiinteistöverotuotto kasvoi vuonna 2024 euromääräisesti eniten Kristiinankaupungissa (1,6 miljoonaa euroa), Närpiössä (1,5 miljoonaa) sekä Alajärvellä (0,9 miljoonaa).
Tuuli- ja aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöveron kokonaiskertymään on suurin Keski-Pohjanmaalla (12,1 prosenttia maakunnan kiinteistöverosta tuuli- ja aurinkovoimasta), Pohjois-Pohjanmaalla (10,9 prosenttia), Pohjanmaalla (10,1 prosenttia), Etelä-Pohjanmaalla (6,7 prosenttia) ja Kainuussa (6,3 prosenttia).
Suurinta euromääräinen kasvu oli Pohjanmaalla, jossa tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistövero kasvoi 3,7 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta, tiedotteessa kerrotaan.
Koko maan tasolla tuuli- ja aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöveron kokonaiskertymään on kuitenkin edelleen suhteellisen pieni, noin 1,9 prosenttia.
− Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kiinteistöverokertymästä on lähellä nollaa, Verohallinnon ylitarkastaja Jenna Lempiäinen kertoo.
Tuntuva lakimuutos
Verohallinnon juuri valmistuneiden tilastojen mukaan kiinteistöveroja kerättiin tänä vuonna kunnille yhteensä noin 2,4 miljardia euroa.
Kiinteistöveron tuotto nousi noin 160 miljoonaa (7,2 prosenttia) suuremmaksi kuin viime vuonna.
Kiinteistöverosta noin 1,74 miljardia euroa kertyi rakennuksista ja noin 662 miljoonaa euroa maapohjista.
Verohallinnon tiedotteen mukaan kasvu johtui pääosin vuoden 2024 alussa voimaan astuneesta kiinteistöverolain muutoksesta.
− Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille ala- ja ylärajat, joiden puitteissa kunta määrää veroprosentit. Tämän vuoden alussa maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti eriytettiin yleisestä kiinteistöveroprosentista ja sen vaihteluvälin alarajaa korotettiin 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin.
− Muutoksen seurauksena maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettiin 245 kunnassa, ylitarkastaja Jenna Lempiäinen lisää tiedotteen mukaan.
Hurja verotulojen kasvu
Tuuli- ja aurinkovoimaloista kiinteistöveroa määrättiin vuonna 2024 yhteensä 46,7 miljoonaa euroa, mikä on 1,9 prosenttia koko maan kiinteistöverotuotosta.
Tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöveron määrä on 10,7 miljoonaa (29,9 prosenttia) suurempi kuin vuonna 2023 ja 31 miljoonaa euroa (197,6 prosenttia) suurempi kuin vuonna 2020.
− Tuuli- ja aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöverotuottoon kasvaa edelleen sitä mukaa, kun suunnitteilla ja rakenteilla olevat voimalat etenevät ja lopulta valmistuvat, Lempiäinen toteaa.
Lisäksi Verohallinto tiedottaa, että sen tilastoista ei voi eritellä, kuinka suuri osuus kiinteistöveroista on kertynyt tuulivoimaloista ja kuinka suuri osuus aurinkovoimaloista.
Lue myös:
