Raportti pian julki: Valtionosuusuudistuksen selvityshenkilöt ottavat kantaa sote-eriin 

Valtionosuusuudistusta valmistelevat selvityshenkilöt Arto Sulonen ja Eero Laesterä ovat julkaisemassa selvitystyöstään raportin, jossa on mukana myös näkemys siitä, mitä tulisi tehdä niin sanotuille sote-erille. 

Sote-erillä pyritään tasaamaan kuntien taloutta sote-uudistuksen jälkeen. Kunnilta siirrettiin uudistuksen yhteydessä tuolloin tuloja, jotka tarkistettiin lopullisesti vuoden 2022 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2022 valmistuneen verotuksen tietojen perusteella. Tällöin saatiin selville sote-siirtolaskelmat. 

Sote-erät ovat jakaneet kuntia kahtia ja johtaneet muun muassa siihen, että 12 kuntaa maksaa valtiolle valtionosuuksia, vaikka osalla näistä verotulopohja oli heikko muutoinkin. 

Laesterä sanoo, että sote-erien kohtalo on tosi hankala ratkaista. 

– Jos sote-erät poistetaan tai jos niitä ei poisteta, yli 100 kunnan eurojen etumerkki muuttuu. Tämä osoittaa, miten koko kuntatalous meni rikki sote-uudistuksessa, Laesterä sanoo. 

Kuntalehti on kirjoittanut aiemmin muun muassa Kaskisten kunnan tilanteesta. Kunnanjohtaja Markku Lumio on kertonut, että kunta maksaa negatiivisia valtionosuuksia noin miljoonan euron verran vuodessa. 

Voittajia ja häviäjiä

Laesterä korostaa, että raportti on koottu nimenomaan kuntien rahoitusjärjestelmän kannalta. Kaksikko on pyrkinyt ottamaan huomioon myös tieteellistä pohjaa, jota selvitystä varten teki myös VATT. 

Selvityksen tekemisessä ja raportin laatimisessa on pitänyt ottaa huomioon myös hallitusohjelma. Hallitus linjasi alun perin, että kuntien rahoitusjärjestelmä pannaan uusiksi, jotta rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus vastaisi kuntien uutta roolia peruspalvelujen järjestämisessä  

Pian kuitenkin selvisi, ettei edes valtionosuuksien uudistamisesta tule helppoa. Lokakuun loppupuolella valtiovarainministeriö tiedotti, että uudistus siirtyy vuodella eteenpäin. 

– Vos-uudistuksessa poliittinen harkinta voi olla rahoitusjärjestelmän kannalta ristiriitainen, Laesterä huomauttaa. 

Sulonen huomauttaa, että tehdään sote-erille mitä tahansa, ratkaisu ei kohtele yhdenmukaisesti mitään kuntaryhmää. Oli sitten kyseessä keskuskaupunki, kehyskunta tai maaseutumainen pienkunta, kaikissa on voittajia ja häviäjiä. 

Tilanne ei ratkea lykkäämällä, sillä sote-eriin on otettava kantaa myös jatkossa.  

Toimivatko vos-kriteerit? 

Laesterä kertoo, että raportissa katsotaan kohtuullisen tarkkaan, miten väestömäärämuutokset ovat vaikuttamassa kuntien palvelu- ja rahoitustarpeeseen.  

– Myös väestömuutokset osoittavat, miten eri asemassa kunnat ovat sote-uudistuksen jälkeen. 

Raporttiin on koottu ylätasoa syvemmin ja johtopäätöksin, millaiseen taloustilanteeseen kunnat ja kuntakonsernit ovat asettumassa valtionosuusuudistuksessa. 

– Tarkastelemme myös nykyisten valtionosuuskriteerien toimivuutta sekä sitä, millaiselta kuntatalous näyttää tulevaisuudessa valtiovarainministeriön painemallilla laskettaessa. Kerromme myös, mitä itse ajattelemme järjestelmän toimivuudesta, Laesterä sanoo. 

Myöskään vieraskielisyyden vaikutuksia kustannuksiin ole unohdettu. 

Erityistoimeksiantona raportissa on mukana lisäksi sosiaalisen kestävyyden tarkastelu kunta- ja kuntaryhmäkohtaisesti.  

Raportissa on selvitetty myös kasvavien kaupunkien investointivaraa, ja mukana ovat näkemykset siitä, kuinka peruspalvelujen valtionosuuden kautta olisi mahdollista tukea investointeja. 

Raportti alkaa olla viimeistelyä vaille valmis, ja selvityshenkilöt ovat jättämässä raporttinsa ministeriölle lähiaikoina.

Lue myös:

Hankehumpan sijaan kunnat haluavat kuntatalousohjelmalta ennakoitavuutta ja selkeyttä – ”Olemme palanneet aikaan, jossa ministeriöiden laskelmista puuttuu realismi”