Tuottajalta: Kyllä kunta hoitaa – kunnilta vaaditaan paljon aina ja erityisesti kriisien keskellä

Turvallisuus ja mahdollisuus varautua erilaisiin uhkiin on jokaisen suomalaisen oikeus. Erityistä huolta on kannettava heistä, jotka eivät pysty itse itsestään huolehtimaan.

Viime vuosina on totuttu varautumaan ja reagoimaan poikkeuksellisiin tilanteisiin. Korona opetti asioita. Huoli sähköpulasta ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan toivat esiin uhkatekijöitä. Pitääkö meidän todella hankkia kotivara ja suunnitella, miten kriisissä toimitaan? Kyllä. On syytä pohtia myös psyykkistä toleranssia, omaa sietokykyä, kriisien keskellä.

Maanantaina  julkaistiin sisäministeriön uusi opas häiriö- ja kriisitilanteita varten. Miten varaudut sotaan tai sähkökatkoihin. Opastaminen kuulostaa suorastaan uhkaavalta, mutta kaikkeen on syytä varautua. Pelotteleminen on toinen asia.

Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -oppaassa (Suomi.fi) käsitellään tilanteita, jotka vaikuttaisivat laajasti yhteiskuntaan ja yhteisöihin.

Sisäministeriön tiedotteen mukaan ennakkoon varautumista vaativia tilanteita ovat esimerkiksi pitkät sähkö-, vesi- ja tietoliikennekatkot, sään ääri-ilmiöt ja suuronnettomuudet sekä pitkäkestoisemmat kriisit, kuten pandemia tai sotilaallinen konflikti.

Oppaassa on ohjeiden lisäksi tietoa muun muassa hybridi- ja informaatiovaikuttamisesta, kriisitilanteissa oman toimintakyvyn ja jaksamisen ylläpitämisestä sekä muiden auttamisesta.

Maanantain 18.11. tiedotustilaisuudessa herätti kysymyksiä se, että uusi kriisiopas julkaistaan ainoastaan digitaalisena versiona. Jos sinulta puuttuvat digitaidot, et saa opasta käsiisi. Ja vaikka olisitkin digitaitoinen, ei kriisin hetkellä lähdetä pdf:ää tulostamaan. Toki varautuminen tarkoittaa ennakolta valmistautumista: minimissään ohjeiden lukemista ja mahdollista tulostamista. Kun tilanne on päällä, ei varautuminen ole sananmukaisesti mahdollista.

Varautumista voi pitää kansalaistaitona. Sodan nähneet sukupolvet osaavat ja osasivat varautua kaikkeen. Nykyisessä 24/7-yhteiskunnassa tuntuu, että edes muutaman tunnin etukäteissuunnittelu on vaikeata. Aina voi hakea unohtuneen asian lähikaupasta ja sähköä saa pistokkeesta. Näin ei kuitenkaan poikkeustilanteissa ole.

Nuorista ja kaupunkilaisista noin puolet on huolehtinut varautumisestaan, kun taas maaseudulla asuvat ovat selvästi paremmin varautuneita (74 %). Naiset ovat hankkineet kotivaraa paremmin kuin miehet. ”Kun ihmiset tietävät miten toimia häiriötilanteissa, yhteiskunnan kriisinkestävyys on hyvällä pohjalla. Tällöin ihmisillä on myös paremmat valmiudet auttaa omaa lähipiiriään. Viranomaiset voivat keskittyä omaan tehtäväänsä eli tilanteen ratkaisemiseen ja eniten apua tarvitsevien auttamiseen”, sanoo sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.

Sisäministeriön edustaja, asiantuntija Aino Rautanen totesi tiedotustilaisuudessa, että ”toivomme, että läheiset ja esimerkiksi kunnan työntekijät voisivat printata opasta”.

Erilaisissa kriisitilanteissa kunnilla onkin iso rooli käytännössä ja turvallisen ilmapiirin ylläpitämisessä. Kunnilla on monien viranomaisten kanssa tiivis yhteistyö ja työnjako. Tämä on jokaisen suomalaisen kannalta erinomaisen tärkeä asia.

Sisäministeriö olisi kuitenkin voinut toimia kriisioppaan kanssa toisin. Voiko olla, että asiaa ei todellakaan ajateltu loppuun asti vai luotettiinko siihen, että kyllä kunta hoitaa printtiversiot, jos niitä tarvitaan.

No kyllä kunta hoitaakin Suomessa monet asiat pitäen huolta kuntalaisistaan. Huolenpito korostuu kriisitilanteissa.

Kirjoittaja on Kuntalehden tuottaja.