TE-toimistot lakkautetaan – alimitoitetun rahoituksen saavien kuntien on hoidettava aluksi 46 000 myöhässä olevaa harkinnanvaraista kulukorvausta
Valtion johtamat TE-toimistot ja -palvelut ovat pian historiaa, kun kunnat avaavat ovensa työnhakijoille ja työnantajille. Kuva: Ville Miettinen
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa.
TE-toimistot lakkautetaan. Uudistuksen myötä Suomeen muodostuu 45 kuntien muodostamaa työllisyysaluetta, jotka vastaavat hallinnollisesti palveluiden järjestämisestä.
Uudistus on historiallisen laaja, koko kuntakenttää koskeva uudistus.
Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että uudistus on vaatinut kunnissa monialaista varautumista sekä valmistautumista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Alkumetreillä erilaiset häiriöt, käyttökatkokset ja viivästykset palvelussa ovat mahdollisia, toteaa Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen.
– Kunnat pyrkivät ehkäisemään ja minimoimaan asiakkaille aiheutuvia haittoja huolellisella varautumisella, Härkönen jatkaa tiedotteen mukaan.
Mittava henkilöstöuudistus
TE-palvelujen siirtyminen kuntiin tarkoittaa siirtymistä valtion keskitetystä järjestelmästä hajautettuun kuntapohjaiseen palvelujärjestelmään.
Vaikka TE-toimistot lakkautetaan, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus eli KEHA-keskus hallinnoi jatkossakin työnhakijoiden ja työnantajien oma-asiointikanavia, Työmarkkinatoria sekä keskitettyä asiakastietojärjestelmää.
Kunnat käyttävät keskitetyn asiakastietojärjestelmän lisäksi omia järjestelmiään esimerkiksi avustusten maksamisessa ja muutostenhaussa.
Uudistuksessa kuntiin siirtyy liikkeenluovutuksella reilut 4 400 työllisyyden edistämisen asiantuntijaa TE-toimistoista.
Kunnilla ei ole toimivaltaa käydä siirtyvän henkilöstön osalta muutosneuvotteluja kuin vasta uudistuksen toteutumisen jälkeen eli 1.1.2025.
– Yhteistoimintaneuvotteluiden käyminen vie aikaa, mikä tarkoittaa, että henkilöstö ei pääse aloittamaan työssään täydellä teholla heti vuoden alussa. Tämä voi näkyä esimerkiksi asiakaspalveluaikojen saamisessa, lausuntojen laatimisessa ja viivästymisenä maksatuksissa, Härkönen lisää tiedotteen mukaan.
Pitkät jonot
Kunnat eivät lähde rakentamaan uutta palvelua tyhjästä, vaan esimerkiksi ennen vuoden vaihdetta syntyneet palvelu- ja maksatusvelat siirtyvät kuntiin sellaisenaan.
Kunnille siirtyy KEHA:n arvion mukaan esimerkiksi noin 46 000 myöhässä olevaa harkinnanvaraista kulukorvausta, joista esimerkkinä ukrainalaisten korvaukset.
Lisäksi Kuntaliiton mukaan rahoitus lakisääteisiin tehtäviin on siirtymässä kuntiin alimitoitettuna, ja valtiolta siirtyvä palveluvelka tuo lisähaastetta kunnille.
– Valtio korvaa kunnille maksatukseen liittyvät kulukorvaukset, mutta henkilöresursseja ei korvata. Jonojen purkaminen syö jo ennestään vähäisiä resursseja, Härkönen kertoo tiedotteen mukaan.
Elinvoimajohtaja Mikko Härkönen korostaa, että kuntien tavoitteena on turvata asiakkaille mahdollisimman sujuvat palvelut siirtymävaiheessa.
Lue myös:
