Asiantuntija: Vesilaitoksia rasittaa useiden miljardien eurojen korjausvelka
Jos korjauksia ei tehdä, monien kuntien vesivirtaama voi pienentyä. Jyväskylän Seudun Puhdistamo. Kuva: Jani Wihinen.
Kuntien omistamat vesihuollon jakeluverkostot vaativat monissa osissa maata mittavia saneerauksia, varoittaa Suomen Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Vahala.
Vahalan mukaan maan vesilaitosten investointitarve nousee 400 miljoonasta eurosta 800 miljoonaan euroon vuodessa. Se tarkoittaisi noin 16 miljardia euroa seuraavien 20 vuoden aikana.
– Jakeluverkkojen ongelmat ovat suurempia pienissä, harvaan asutuissa kunnissa, joissa etäisyydet ovat pitkiä ja kunnan vesihuollon rahoitukseen osallistuvien asukkaiden määrä on pienempi, Vahala sanoo.
Monet pienet ja harvaan asuttujen alueiden kunnat joutuvat usein subventoimaan vesihuoltoa, kun väestöpohja ja vesimaksutulot pienenevät.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Hiljattain palkkaamamme konsultti arvioi, että vesilaitoksen tehokkaaseen ja tulokselliseen toimintaan tarvittaisiin vähintään 50 000 asukkaan väestöpohja. Tämä lisäisi todennäköisyyttä, että toiminta on kannattavaa.
Vuotoja on joskus vaikea havaita
Vesijohtojen arvioitu käyttöikä kunnissa vaihtelee riippuen käytetystä materiaalista ja siitä, miten putket on asennettu.
– Joskus jopa 80 vuotta vanhat kiinteät vesijohdot voivat olla vielä kunnossa, kun taas huonosti valmistetut ja huolimattomasti asennetut muoviputket voivat olla kuluneita jo 30 vuoden käytön jälkeen.
Vahalan mukaan juomavesiputkien vuodot havaitaan yleensä nopeasti, koska vedenpaineen heikkeneminen vaikuttaa kuluttajiin välittömästi. Viemäriputkien vuodot ovat pahempia.
– Jätevesiputkien vuotojen havaitseminen voi joskus kestää kauan. Ja siihen mennessä vuotava putki on saattanut jo saastuttaa alueen pohjaveden, hän kertoo.
EU:n uusi jätevesidirektiivi nostaa entisestään kunnostustarpeiden hintalappua.
– Kun EU-direktiivi on saatettu osaksi Suomen lainsäädäntöä ja siirtymäaika on kulunut umpeen, tiukentuvat vaatimukset esimerkiksi energiatehokkuudelle ja jäteveden sisältämien lääkeaineiden käsittelylle, Vahala sanoo.
Lue myös, Kuntalehti 24.11.2024: 71 miljoonan euron kaupalla Kemi välttyisi kriisikuntamenettelyltä – Kemi aikoo myydä enemmistön energia- ja vesiyhtiöstään Ouluun
Ei yksityistämiselle
Hallitus valmistelee parhaillaan uutta vesihuoltolakia. Lakiesitys oli lausuntokierroksella syyskuun loppuun asti, ja eduskunta käsittelee sitä keväällä. Uuden lain tarkoituksena on turvata kuntien määräysvalta vesilaitoksissa ja varmistaa, että kunnat laativat vesihuoltosuunnitelmat tulevia investointeja varten.
– On tärkeää, että vesilaitoksiamme ei yksityistetä ja että kuntien päätösvalta säilyy. Kaupallisten osakeyhtiöiden odotetaan tuottavan voittoa omistajilleen. Kunnallisiin vesilaitoksiin ei pitäisi soveltaa tällaisia voittovaatimuksia. Vesihuolto on osa elintärkeää kunnallista infrastruktuuria. On monia kauhistuttavia esimerkkejä siitä, miten huonosti vesilaitokset on yksityistetty eri puolilla Eurooppaa.
Vahalan mukaan kunnilla on pääasiassa kaksi tapaa tehostaa vesilaitostensa uudistamista.
– Ensinnäkin on tärkeää tarkistaa vesimaksujen tasoa niin, että ne tuottavat pääomaa tarvittaviin investointeihin. Pienemmissä kunnissa voi olla syytä tehdä yhteistyötä muiden vesilaitosten kanssa tai jopa yhdistää alueen vesilaitoksia toiminnan tehostamiseksi.
Vahala huomauttaa, että kuntien ei tarvitse itse etsiä rahaa, jotta ne voivat löytää keinoja kunnallisen vesihuollon tehostamiseen. Maa- ja metsätalousministeriö voi myöntää pääomaa tällaisiin toteutettavuustutkimuksiin.
– Vaikka tämä mahdollisuus on olemassa, liian usein tällaiset selvitykset hautautuvat poliittisesti nimettyjen kuntapäättäjien jalkoihin.
Sama päätöksenteon ahdistus leimaa myös vesimaksukeskustelua.
– Vesilaitosten johtajat ovat yksimielisiä siitä, että vesimaksuja pitäisi korottaa tarvittavien investointien rahoittamiseksi. Valitettavasti monet kunnallispoliitikot vastustavat sitä, koska he pelkäävät päätösvallan siirtyvän naapurikunnalle tai päätöksen vaikuttavan heidän omaan poliittiseen uraansa.
Alun perin ilmestynyt: Kommuntorget 26.11.2024, kirjoittanut Mikael Sjövall.
