Selvityshenkilöiden raportti julki: Suuria vaikutuksia yksittäisten kuntien valtionosuuden määrään – sote-erät pois, muutoksiin tasausta
Eero Laesterä oli mukana tekemässä selvitystä valtiovarainministeriön toimeksiannosta kuntien valtionosuusuudistusta varten. Kuva: Liisa Takala
– Soten siirtoerät poistetaan.
– Tulopohjan tasauksessa nykyisestä verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta verotulojen täydennysjärjestelmään.
– Väestöään menettäville kunnille lisäosa.
Muun muassa tällaisiin näkemyksiin ovat päätyneet selvityshenkilöt Eero Laesterä ja Arto Sulonen, jotka tekivät selvityksensä valtiovarainministeriön toimeksiannosta kuntien valtionosuusuudistusta varten.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Iso osa kaksikon ehdotuksista pohjautuu ja noudattaa Valtion taloudellisen tutkimuksen (VATT) aiemmin julkaisema tutkimuksen tuloksia.
Yksi iso tasaus mukaan
Laesterä ja Sulonen ehdottavat, että valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilytetään nykyisellään, mutta ehdotuksilla olisi kuitenkin suuria vaikutuksia yksittäisten kuntien valtionosuuden määrään.
Eniten vaikutuksia aiheutuisi sote-uudistuksen tasausten poistamisesta, verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskentatavan muuttamisesta, asukastiheyden perusteella maksettavan valtionosuuden poistamisesta ja kaksikielisyyden valtionosuuden laskentatavan muutoksesta.
Myös saaristolain uudistamista koskevat ehdotukset merkitsisivät varsin suuria muutoksia monen kunnan valtionosuuksiin.
– Uudistuksen aiheuttamia muutoksia on välttämätöntä tasata valtionosuusuudistukseen sisältyvällä yhdellä kaikkien muutostekijöiden yhteisvaikutuksia tasaavalla järjestelmämuutoksen tasauksella. Tasauserät olisivat useissa kunnissa suuria ja pysyviä, raportissa ehdotetaan.
Ehdotuksen mukaisessa tasausjärjestelmässä suurin hyväksytty valtionosuuden vähennys kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen olisi 180 euroa asukasta kohden. Suurin hyväksytty valtionosuuden lisäys vastaavana siirtymäkautena olisi 240 euroa asukasta kohden.
– Näihin maksimimuutoksiin siirryttäisiin asteittain siirtymäkauden aikana ja rajat ylittävät muutokset tasattaisiin pysyvällä tasauserällä.
Sote-erät pois, muutoksiin tasausta
Kunnat odottavat erityisesti, kuinka sote-uudistuksen niin sanottuja siirtoeriä tullaan kohtelemaan. Laesterän ja Sulosen mielestä ne poistetaan, jotta valtionosuus kohdentuisi selkeämmin kuntien vastuulla nykyisin olevien palveluiden rahoitukseen.
Koska siirtoerien poisto aiheuttaisi valtionosuuden jakautumisessa kuntien välille suuria muutoksia, he ehdottavat niitä tasattavaksi.
– Sote-siirtoerät jäisivät uudessakin järjestelmässä pitkäksi aikaa ”kummittelemaan” uudistuksen voimaan tuloon liittyvässä tasauserässä, he huomauttavat.
Siirtoerien poistaminen tai jättäminen vaikuttaa noin sataan kuntaan siten, että uudistuksen vaikutuksen etumerkki vaihtuu miinuksesta plussaksi tai plussasta miinukseksi.
Mitään yhtenäistä voittajien tai häviäjien joukkoa ei ole, sillä siirtoerät jakavat niin isoja kuin pieniä kuntia.
Tulopohjaan täydennysraja
Tulopohjan tasauksessa selvityshenkilöt ehdottavat, että siinä otettaisiin nykyisen mukaisesti huomioon kunnan tulovero ja kunnan osuus yhteisöveron tuotosta. Kiinteistöverosta huomioon otettaisiin, kuten nykyisinkin, 50 prosenttia.
Sen sijana nykyisestä poiketen voimalaitosten kiinteistövero otettaisiin huomioon kaikkien voimalaitosmuotojen osalta vastaavalla osuudella.
– Esitys perustuu vain kuntien rahoitukseen, mahdollinen vihreän siirtymän huomioon ottaminen on poliittinen päätös, selvityshenkilöt mainitsevat.
Nykyisestä verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta he ehdottavat siirtymistä verotulojen täydennysjärjestelmään. Silloin jokaiselle kunnalle turvattaisiin maan keskimääräinen laskennallinen verotulo asukasta kohden.
Täydennysrajan ylittävien kuntien valtionosuuksiin ei tehtäisi vähennyksiä.
TE-kysymykset lähes ennalleen
Vain vähäisiä muutoksia ehdotetaan TE-palveluiden valtionosuusperusteisiin ja työttömyysetuuksien rahoitusvastuun laajentamisesta maksettavien korvausten jakoperusteisiin. Tätä selvityshenkilöt perustelevat sillä, että vuoden alusta voimaan tulevasta uudesta järjestelmästä ei ole käytännön kokemusta.
– Lisäksi TE-palveluiden rahoituksen ongelmat liittyvät pääosin valtionosuusuudistuksen ulkopuolella oleviin kysymyksiin rahoituksen tasosta ja toiminnallisen lainsäädännön joustavoittamisesta. Lisäksi pitäisi selvittää hyvinvointialueiden rooli pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvissa toimenpiteissä.
Ulkomaalaistaustaisuuden painoarvosta
VATT:n tutkimustulosten mukaisesti luovuttaisiin valtionosuusperusteina työttömyysasteesta, koulutustaustasta ja asukastiheydestä valtionosuuden laskennallisiin kustannuksiin perustuvina.
Ulkomaalaistaustaisuudesta valtionosuutta sen sijaan myönnettäisiin, jos asukkaan molemmat vanhemmat tai hänen ainoa tiedossa oleva vanhempansa on syntynyt ulkomailla. Oma ilmoitus kielistatuksestaan ei enää riittäisi.
VATT:n tutkimuksesta poiketen ulkomaalaistaustaisuuden painoarvo järjestelmässä ehdotetaan säilytettäväksi nykyisellään. Ulkomaalaistaustaisuuden vaikutuksista kustannuksiin tarvittaisiin kuitenkin tarkempaa tutkimustietoa.
Saaristolain uudistusta odotetaan
Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan saaristolain uudistamista. Saaristoisen ja saaristolisään oikeuttavan kunnan määritelmää on tarkoitus muuttaa tavalla, jolla olisi suuria vaikutuksia joidenkin kuntien valtionosuuteen.
Saaristolain uudistus on tarkoitus toteuttaa valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Saaristolain uudistamisesta ei ole vielä tehty poliittisia päätöksiä, ja valmistelu maa- ja metsätalousministeriössä on yhä kesken.
Syrjäisyys ehdotetaan siirrettäväksi lisäosista laskennallisiin kustannuksiin ja kustannustenjaon tarkastuksen piiriin kuuluvaksi valtionosuusperusteeksi.
Väestön vähenemiselle lisäosa
Kaksikko ehdottaa VATT:n tutkimuksesta poiketen, että asukasmäärän kasvun lisäosaa kasvatetaan nykyisestä.
Tuen perusteena on alle 16-vuotiaiden määrä kunnassa, mikä auttaa kuntia, joiden asukasluku on kasvussa ja joissa on paljon lapsia.
Järjestelmään ehdotetaan lisättäväksi uusi väestöään menettävän kunnan lisäosa.
– Asukaslukuaan menettävän kunnan lisäosa perustuu maapinta-alaan ja kasvukuntien tapaan alle 16-vuotiaiden määrään, koska kuntien järjestämistä palveluista valtaosa perustuu juuri tähän ikäryhmään annettaviin palveluihin, selvityshenkilöt mainitsevat.
Perustoimeentulotukimenot reaaliaikaisemmiksi
Selvityksen ehdotuksen mukaan Kansaneläkelaitos laskuttaisi jatkossa kunnilta niiden osuudet perustoimeentulotukimenoista mahdollisimman reaaliaikaisesti.
Nykyisin kuntien maksuosuudet toteutetaan vähentämällä ne kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta kahden vuoden viipeellä.
Tästä käytännöstä luovuttaisiin.
”Valtion päätettävä, mitä kunnilta edellytetään”
Laesterä ja Sulonen korostavat raportissaan, että kuntatalous ei tervehdy ilman, että ”kuntien tulot ja menot saadaan tasapainoon kokonaistaloudelliseen tarkasteluun perustuvalla uudistuksella”.
Kokonaisuuteen kuuluu kuntien oma verorahoitus, maksu- ja myyntitulot sekä peruspalveluiden valtionosuuden lisäksi OKM:n hallinnonalan valtionosuus.
– Valtion tasolla on päätettävä, mitä kunnilta edellytetään. Kunnat eivät useinkaan voi kehittää elinvoiman kasvattamisen nimissä palveluita, jotka eivät ole valtionosuusjärjestelmän määrittelemiä peruspalveluita. Suuri osa kunnista ei pysty rahoittamaan palveluissa ylimenevää laatua tai kasvattamaan palveluiden laajuutta.
He muistuttavat, että pienet, lähes poikkeuksetta ikääntyneet ja asukasluvultaan taantuneet ja edelleen taantuvat kunnat ovat suurimmissa ongelmissa.
– Ne ovat usein sopeuttaneet palvelurakenteensa niin, että palveluita on vain ydinkeskustassa ja sielläkin palvelut täyttävät korkeintaan lain säätämän minimin: yhtä päiväkotia tai alakoulua vähempää ei voi olla.
Kunnat eivät saa veroprosenttiaan korottamalla kerätyksi sellaisia uusia tulovirtoja, joilla epätasapaino palveluissa saataisiin kurottua vähemmän verottavien kasvukuntien tasolle.
– Tätä ”pirullista” ongelmakokonaisuutta ei saada korjattua nykyisellä kuntien rahoituksella, ei tällä palveluvalikoimalla eikä välttämättä nykyisellä kuntarakenteella, he summaavat.
Lue myös:
