Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist kertoo, että työllisyyden muutokset seuraavat suhdannekäänteitä melko pitkällä viiveellä. Kuva: Liisa Takala

Työttömiä työnhakijoita oli marraskuun lopussa yhteensä 292 400. Se on 28 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 7 300 enemmän kuin edellisessä kuussa.

Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksesta.

Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää työ- ja elinkeinotoimistojen ja kuntakokeilujen asiakkaat sekä kokoaikaisesti lomautetut.

Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 167 200 henkilöä, mikä on 20 100 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Lisäksi ministeriö tiedottaa, että koko maassa oli lomautettuna marraskuun lopussa 37 300 henkilöä, mikä on 2 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Pitkäaikaistyöttömiä oli 102 600

Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 102 600, mikä on 13 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 104 100, mikä on työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan 8 000 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 4 800 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa eli yhteensä 32 100.

Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin marraskuun aikana 22 800 eli 21 600 vähemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa.

Kaikkiaan marraskuussa oli avoinna 44 400 työpaikkaa, mikä on 42 600 vähemmän kuin vuosi sitten.

Ministeriön tiedotteessa kerrotaan myös, että työttömyysasteen trendi oli 9,0 prosenttia eli 1,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Valotonta tilastotietoa

Keskuskauppakamarin tiedotteessa arvioidaan, että marraskuun työllisyystilastot eivät tarjoilleet valoa.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist huomauttaa, että edellisen kerran työttömyysaste on ollut yhtä korkealla vuoden 2016 alussa ennen kuin Suomen talous aloitti elpymisen finanssikriisiä seuranneesta pitkästä taantumasta.

– Heikoista työllisyysluvuista huolimatta vaikuttaa siltä, että Suomen taloudessa on edessä ainakin jossain määrin paremmat ajat.

Marraskuussa työllisyyden heikkeneminen tuli ennen kaikkea naisten työllisyydestä. Naisten työttömyysaste on noussut nopeasti.

– Työllisyys on pysytellyt suhdannetilanteeseen melko korkealla julkisen sektorin ansiosta. Jatkossa tilanne heikkenee julkisen talouden säästöjen seurauksena. Samaan aikaan yksityisen sektorin tilanne todennäköisesti paranee, mutta ristikkäisten voimien yhteisvaikutus ei ennakoi huikean ripeää työllisyyskasvua myöskään tulevaisuudessa, Appelqvist lisää tiedotteen mukaan.

Lue myös:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*