Perusopetuksessa työskentelee henkilöstöä enemmän kuin koskaan
Oppilaiden määrä perusopetuksessa on kasvanut kymmenessä vuodessa, vaikka syntyvyys onkin laskenut. Muutosta selittänee lisääntynyt maahanmuutto. Kuva: Lauri Rotko
Kunnat ovat palkanneet lisää etenkin koulunkäyntiä tukevaa henkilöstöä, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT tiedottaa.
Esimerkiksi koulukuraattorien määrä on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut.
Peruskouluissa työskentelee kaikkiaan 65 000 henkilöä. Kymmenessä vuodessa henkilöstön määrä on kasvanut 11 000:lla.
Eniten on kasvanut koulunkäyntiä ja oppimista tukevan henkilöstön määrä, mutta myös opettajien määrä on kasvanut, tiedotteessa kerrotaan.
Kymmenessä vuodessa esimerkiksi koulunkäynninohjaajien määrä on puolitoistakertaistunut ja koulukuraattorien määrä kaksinkertaistunut. Kouluihin on palkattu lisää myös oppilaanohjaajia.
Tarve tuelle on kasvanut, sillä erityistä ja tehostettua tukea sai vuonna 2023 noin joka neljäs peruskoulun oppilas.
Kaikkiaan kuntien ylläpitämää peruskoulua kävi samana vuonna noin 525 000 lasta ja nuorta.
Kaikkiaan vuonna 2023 peruskouluissa työskenteli 36 700 luokan- ja aineenopettajaa, 15 500 koulunkäynninohjaajaa, 9 000 erityisopettajaa, 1 500 rehtoria ja apulaisrehtoria sekä 1 450 koulukuraattoria.
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen Paikallishallinnon palkat -rekisteristä, jonka vuoden 2023 tiedot valmistuivat äskettäin.
– Kasvu kaikissa ammattiryhmissä osoittaa, että kunnat todella satsaavat perusopetukseen, toteaa KT:n neuvottelujohtaja Hannu Freund.
– Laadukkaan perusopetuksen järjestäminen ei kuitenkaan voi perustua vain henkilöstömäärän kasvattamiseen, jatkaa Freund tiedotteen mukaan.
Maahanmuutto vaikuttaa
Eri puolella Suomea kunnat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa perusopetuksen järjestämisessä.
Esimerkiksi suurissa kaupungeissa oppilasmäärät kasvavat. Maahanmuutto lisää osaltaan tarvetta palkata koulunkäyntiä tukevaa henkilöstöä, kun osa oppilaista käy koulua heille uudella kielellä.
Toisaalta maaseudulla ja pienissä kunnissa oppilasmäärät pienevät matalan syntyvyyden vuoksi.
– Suurissa kaupungeissa korostuu tarve rekrytoida oppimista tukevaa henkilöstöä, kun taas syrjäseudulla haasteena voi olla rekrytoida esimerkiksi useampaan aineeseen kelpoisia aineenopettajia, neuvottelujohtaja Hannu Freund kertoo.
Jotta kunnilla olisi paremmat mahdollisuudet turvata tasalaatuinen perusopetus ympäri Suomea, perusopetuksen järjestämiseen liittyvää sääntelyä on Freundin mukaan joustavoitettava.
– Peruskouluihin ei ole juurikaan rekrytoitavissa lisää henkilöstöä, joka täyttäisi vaadittavat kelpoisuudet. Pulaa on muun muassa pätevistä opettajista. Kelpoisuuksista pitäisi olla mahdollista joustaa tiukan ainekohtaisuuden osalta, Freund korostaa.
Mielipiteitä sääntelystä
Etäpetusta säännellään perusopetuslailla turhan tiukasti ja epäselvästi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien tiedotteen mukaan.
Vaatimuksena on nykyisin, että molemmissa päissä etäopetusta on oltava paikalla opettaja. Esimerkiksi koulunkäynninohjaaja ei voi nykyisin hoitaa kurinpitoa.
– Etäopetuksen vaihtoehtoina ovat usein pitkät koulumatkat, epäpätevän opettajan opetus tai valinnaisen aineen valintamahdollisuuden poistuminen. Kuntien lähtökohtana on järjestää lähiopetusta, mutta paikalliset ammattilaiset osaavat parhaiten arvioida, milloin osittainen etäopetus on oppilaan etu, sanoo Freund tiedotteen mukaan.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on kunta- ja hyvinvointialan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö, jonka jäseniä ovat kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja hyvinvointialueyhtymät sekä niiden omistamat yritykset.
Peruskouluissa työskentelevät suuret ammattiryhmät vuonna 2023:
Luokan- ja aineenopettajat 36 700
Koulunkäynninohjaajat 15 500
Erityisopettajat 9 000
Rehtorit ja apulaisrehtorit 1 500
Koulukuraattorit 1 450
Oppilaanohjaajat 850
Lähde: Tilastokeskuksen Paikallishallinnon palkat 2023
Lue myös:
