Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi tietää ilman kristallipalloa - “Muutosjohtamisen vuosi on edessä”
Tuomas Lohi on Kempeleen kunnanjohtaja ja Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja.
Uusi vuosi on pyörähtänyt jälleen vauhdilla käyntiin. Kuntajohtamisen vuosikellossa alkukevät on paitsi edellisvuoden tilinpäätöksen viimeistelyn aikaa, myös uuden vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman toimeenpanon käynnistämisen aikaa, kirjoittaa Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi Kunnat ja johtajat -palstalla.
Tekemistä ei tule tänäkään vuonna, kuntakoosta riippumatta, puuttumaan. Kaikenkarvaisen media- ja somekohinan ohella isoja haasteita on jälleen hoidettavana ja muutoksia kasapäin johdettavana koko kuntakentällä. Seuraavassa kolme teemaa, jotka tulevat vaikuttamaan paitsi jokaisen kuntajohtajan työarkeen alkaneen vuoden aikana, myös näkymään niin mediassa, somessa, päätöksenteossa kuin asukkaiden palveluissakin.
Yksi. Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyivät kokonaisuudessaan kuntien vastuulle 1.1.2025. Suomeen perustettiin osana uudistusta 45 kuntien muodostamaa työllisyysaluetta. Aiemmin tehtävää on hoidettu jaetuin vastuin yhdessä kuntien, valtion TE-keskusten ja Ely -keskusten kanssa. Uudistuksessa valtiolta siirtyi kuntiin yli 4 000 työntekijää. Tämän rahavirtoinakin useamman miljardin kokoluokan muutoksen isona tavoitteena on saada aikaan palvelurakenne, joka edistää työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
TE-palvelujen kokonaisvastuun siirtoa kunnille on tervehditty yleisesti ottaen ilolla, sillä uudistus tuo palvelut lähemmäksi asiakasta. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja. Eikä kyse ei ole vain työllisyyden edistämisestä, sillä kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen. Suurin huoli uudistuksen yllä on rahoituksen riittävyydessä ja kohdentumisessa. Näyttää valitettavasti jälleen kerran siltä, että kunnat ottavat muutoksessa taloudellista osumaa ja lisätaakkaa kannettavakseen.
Kaksi. Täysi-ikäiset suomalaiset pääsevät äänestämään ja valitsemaan ensikertaa historiassa luottamushenkilöt aluevaltuustoihin ja kuntien valtuustoihin samanaikaisissa vaaleissa sunnuntaina 13.4.2025.
Vaalien tuloksella on iso merkitys myös kuntajohtajan arkeen. Moni käytännön työhön vaikuttava kysymys saa vaaleissa vastauksen: Millainen poliittinen voimatasapaino kuntaan muodostuu? Miten kunnan kehittämisen painotukset muuttuvat? Ketkä muodostavat hallituksen? Kenestä tulee hallituksen puheenjohtaja? Vaaleissa valtuuston aiempaan kokoonpanoon voi tulla merkittäviäkin muutoksia. On tyypillistä, että kolmannes, jopa puolet, valtuutetuista vaihtuu. Vaalitulos voikin heilauttaa yhteisen tekemisen dynamiikkaa rajusti ja vaikuttaa koko päätöksenteon sujuvuuteen ja keskusteluilmapiiriin merkittävästi.
Kolme. Koko julkinen talous on ollut jo pitkään alijäämäinen, hyvinvointialueet kamppailevat massiivisten talousongelmien kanssa, ja kuntataloudessakin happivajetta on ollut jo pitkään. Lähes jokaisessa kunnassa on käynnissä jonkinasteinen talouden sopeuttamisohjelma. Vaikka tilanteessa ei ole kuntajohtajille mitään uutta, jatkuva talouskurimus kuluttaa voimavaroja ja kipeät säästöpäätökset palveluihin koettelevat jaksamista.
Käännettä parempaan ei ole kuitenkaan odotettavissa, sillä eduskunnan joulun alla hyväksymä valtion budjetti vuodelle 2025 ei Kuntaliiton arvion mukaan vahvista kuntataloutta. Päinvastoin, riski tulojen ja menojen kohtaannon heikentymisestä entisestään on iso.
Ei vaadi kummoista kristallipalloa voidakseen ennustaa, että vuosi 2025 tulee olemaan kuntajohtamisessa vaativa muutosjohtamisen vuosi – jälleen kerran.
Tuomas Lohi
Kirjoittaja on Kempeleen kunnanjohtaja ja Kuntajohtajat ry:n hallituksen pj.
