Finavian toimitusjohtaja karsisi rajusti maakuntakenttien määrää – Oulun eteläpuoliset kentät eivät ole toipuneet koronasta
Rovaniemen lentokenttä. Kuva: Finavia Oyj
Tapio Mainio, teksti
Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki haluaisi karsia kovalla kädellä valtion ja kuntien tukemien seitsemän maakuntakentän määrää.
– Maakuntakenttien matkustajamäärä ei ole tekohengityksestä huolimatta palautunut koronaa edeltävälle vuoden 2019 tasolle. Kirjasimme maakuntakenttien ylläpidosta viime vuonna 20 miljoonan euron tappiot, Mäki sanoo.
Hän esitteli Finavian keräämiä Suomen lentokenttien matkustajamääriä maanantaina.
Maakuntakenttien tulevaisuus on valtion tuella turvattu ainakin vuoteen 2026 saakka.
Finnair voitti viime keväänä tarjouskilpailun säännöllisten reittilentojen järjestämisestä Helsingin ja Joensuun, Helsingin ja Jyväskylän, Helsingin ja Kajaanin, Helsingin ja Kemi-Tornion sekä Helsingin ja Kokkola-Pietarsaaren lentokenttien välillä ajalle 29.4.2024–28.3.2026.
Lisäksi Savonlinnan ja Porin kenttien liikenne on turvattu maakunnan, yrittäjien ja kunnan tuella.
Vaihtoehtona juna tai bussi?
Kimmo Mäki ei pyynnöstä huolimatta halunnut nimetä lentokenttien tappolistaa. Markkinaehtoisen liikenteen saaminen näille kentille on hänen mukaan maakuntien ja paikallisen elinkeinoelämän käsissä. Hän ei pidä hyvänä sitä, että tuetusta liikenteestä on tullut pysyvä käytäntö.
Seitsemän maakuntakentän osuus oli viime vuonna noin prosentti koko Suomen lentoliikenteen volyymista. Rahat ja kenttien kehittämien pitäisi hänen mukaan panostaa suurille kentille, sillä lentoliikenne on keskittymässä.
– Lisäksi puolityhjinä liikkuvat koneet sitoivat lentoyhtiön kalustoa pois vilkkaamilta kentiltä. Pitäisi käynnistää keskustelu siitä, pitäisikö tällaisten kenttien liikenne hoitaa muilla kulkumuodoilla, kuten junalla tai bussilla, hän lisää.
– Selvä trendi on, että koronaepidemian jälkeen Oulun pohjoispuolella sijaitsevien kenttien matkustajamäärät (Kemi-Torniota lukuun ottamatta) ovat kasvaneet, mutta Oulun eteläpuolella sijaitsevien maakuntakenttien matkustajamäärät ovat laskeneet. Syynä on liikematkustamisen väheneminen ja teams-palaverit, Mäki sanoo.
Rovaniemi ohitti Oulun
Pahiten viime vuonna sakkasi Kemi-Tornion lentoaseman matkustajamäärä, joka oli 32 844, pudotusta -12,1 prosenttia edellisvuodesta. Myös Kajaanin matkustajamäärä laski -1,9 prosenttia ja oli 39 761 matkustajaa. Sen sijaan Joensuu ohitti 39 956 matkustajalla Kajaanin. Joensuussa matkustus kasvoi 3,2 prosenttia.
Tukirahan ulkopuolella toimiva Tampere-Pirkkala kirjasi -24,3 prosentin matkustajamäärien romahduksen. Siellä oli viime vuonna 161 747 matkustajaa. Turku oli 255014 matkustajalla selvästi suurempi. Turun kasvu oli 9,4 prosenttia.
Rovaniemen lentoasema kirjasi puolestaan hurjan 29 prosentin kasvun. Kentällä kirjattiin 948 151 matkustajaa.
Rovaniemi on nyt pysyvästi ohittanut Oulun, joka oli miljoonalla matkustajalla ennen koronaa pitkään Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Oulussa kirjatiin viime vuonna 579 862 matkustajaa, kasvua 4,7 prosenttia. Kolmantena oli Kittilä 412 304 matkustajaa, kasvua 10,1 prosenttia.
– Tuoreita eurooppalaisia tilastoja ei ole vielä saatu, mutta kansainväliset kollegat pitivät Rovaniemen kasvulukua ainutlaatuisena. Se johtuu Lapin joulumatkailun rajusta kasvusta, joka ylitti kaikki odotukset, sanoo Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori.
Finavian suunnitelmissa on laajentaa joulun aikaan pahoin ruuhkautunutta Rovaniemen lentoaseman terminaalia, vaikka sen pinta-ala kasvoi edellisessä vuoden 2019 laajennuksessa 75 prosenttia.
Joulun jälkeisessä lähtöruuhkassa sadat matkustajat joutuivat jonottamaan ulkona pakkasessa jopa 50 minuuttia ennen kuin he pääsivät Rovaniemen lentoaseman sisälle.
Finavian viestintäpäällikkö Pia Fastin mukaan lähteviä ja saapuvia koneita oli yhtenä joulukuun vilkkaimpana päivänä noin sata. Lisäksi lähtöselvitystä ruuhkauttivat työntekijöiden sairaustapaukset.
Lue myös:
