Maaseudun koulujen puolustajat vaativat elinvoiman kehittämistä – ”Mietitään jo, olisiko mahdollista irtaantua Kuopiosta”
Tässä on Muuruveden kylän karjaa, kertoo Päivi Hagman, joka on myös toiminut tämän tunnelman kuvaajana. Kuopio on nykyään liitoskuntien myötä muun muassa Suomen suurin maidontuottaja ja toiseksi suurin lihantuottaja, hän jatkaa.
Kuopiossa on vedottu poikkeuksellisen laajalti sen puolesta, että kouluja ja päiväkoteja ei lakkautettaisi.
Kaupungin päättäjät saivat viime maanantaina vetoomuksen, jossa nostetaan esiin kahden kyläkoulun lakkauttamisaikeet ja viitataan laajemminkin maaseutualueita kurittaviin palveluverkkosuunnitelmiin.
Muuruveden kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Päivi Hagman laskee, että vetoomuksen allekirjoittajat – yhdistykset, yhteisöt ja pitäjäraadit – edustavat noin 25 000 asukasta.
Hagman toivoo yhtenä vetoomuksen taustahenkilöistä, että päättäjät ja kuntalaiset voisivat nykyistä avoimemmin keskustella suunnitelmista. Hänestä tuntuu, että asioita viedään pitkälle eteenpäin ilman avointa keskustelua.
– Asioita valmistellaan niin salassa, että pitää ihmetellä sitä.
Kuopion maaseutualueilla asuvat ihmiset ovat nyt hyvin hereillä ja pyrkivät vaikuttamaan ennen kuin on liian myöhäistä, Hagman lisää.
Maaseudun kyläkouluja on puolustettu aktiivisesti Kuopiossa, muun muassa vetoomuksien ja erilaisten tempauksien avulla.
”Lapsi on asianosainen”
Hagmanin mielestä lasten ei kuulu olla yli kaksi tuntia kestävillä koulumatkoilla joka päivä.
– Koulumatkoilla ei ole valvontaa, mikä voi altistaa koulukiusaamisellekin enemmän. Samalla, kun istutaan pitkiä aikoja siellä kuin sillit purkissa. Kokemukseni on, että useat pienet lapset kärsivät matkapahoinvoinnista, ja tämä tarkoittaa vuodessa kaksi kertaa 190 matkaa eli 380 tuskallista kuljetuskertaa.
– Lapset kuormittuvat pitkistä koulumatkoista, kun kouluverkkoa keskitetään. Kuormittumisen seurauksena muun muassa erilaiset sote-kustannukset kasvavat, Hagman lisää.
Kouluja koskevassa päätöksenteossa olisi käsitettävä, että lapsi on asianosainen, Hagman jatkaa.
Muuruveden koulu ja päiväkoti toimivat tällä hetkellä erinomaisesti kaikin tavoin, kertoo Päivi Hagman. Kuva: Minna Pehkonen
Laskea voi eri tavoin
Hagman epäilee, että koulumatkojen kustannuksia tai koulurakennuksien remonttitarpeita arvioidaan siihen suuntaan, että se tukisi kyläkoulujen lakkauttamista ja isojen koulujen suurentumista.
– Koulujen lakkauttamisesta saatavia säästöjä on mielestäni kautta linjan liioiteltu.
Eikä lasten kouluasioita pidä tarkastella hänen mukaansa muutenkaan talous edellä.
– Keskittämistä ei pitäisi tehdä lasten kustannuksella.
Kuka sammuttaa valot?
Viiden lapsen äidin ja viiden lapsenlapsen isoäidin mukaan on selvää, että maaseutumaisten alueiden elinolosuhteet heikkenevät, jos koulut ovat kymmenien kilometrien päässä.
– Kouluja lakkauttamalla sammutetaan näiden alueiden elinvoima.
– Luin kuntalakia ja se velvoittaa kuntia toteuttamaan kuntastrategiaa siten, että koko alueen elinvoimaa on kehitettävä.
Koko alueen elinvoiman kehittäminen ei toteudu nyt Kuopiossa, miettii Hagman.
Päivi Hagman. Kuva: Kotialbumi
Lukuisia liitoksia
Hagman tietää, että myös Muuruvedellä sijaitsevan koulun tulevaisuus voi olla vielä jokin päivä vaakalaudalla.
Muuruvesi oli aikoinaan Pohjois-Savossa sijainnut Suomen kunta, emäpitäjä. Se liitettiin 1971 Juankoskeen, ja sen mukana vuonna 2017 Kuopioon, jonka pitäjä se nykyään on.
Osakuntaliitoksessa 1973 osa entisen Muuruveden pohjoisista kylistä siirtyi Juankoskesta Nilsiään.
Kuopion historiaan kuuluvat olennaisesti kuntaliitokset, joita on tehty lukuisia viime vuosikymmenien aikana.
– Maaseutumaisia alueita riittää ja monissa paikoissa mietitään jo, olisiko mahdollista irtaantua Kuopiosta ja mennä osaksi toista kuntaa.
Hagman nostaa esiin, miten Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä lähetti viime kesänä medioille tiedotteen, jossa hän ehdotti Kuopionkin päättäjille viereisten kuntien reuna-alueiden liittämistä Rautavaaraan.
Kärnä kehotti Kuopion virkamiesjohtoa sekä päättäjiä selvittämään, tulisiko niiden pyrkiä itse aktiivisesti luopumaan reuna-alueistaan, jos kunnat eivät enää heikon taloudellisen tilanteensa vuoksi kykene tuottamaan niille palveluita.
Hagmanin mukaan kaikkea tätäkin nyt mietitään, jos ei ymmärretä maaseutumaisten alueiden tarjoamaa hyvää koko kaupungille.
– Kuopio on nykyään liitoskuntien myötä muun muassa Suomen suurin maidontuottaja ja toiseksi suurin lihantuottaja. Niiden tuottamat rahavirrat ovat kaupungissa.
Valmiudessa jatkotoimiin
Maaseudun peruskoulujen ja varhaiskasvatuksen uhkaava leikkaaminen Kuopion palveluverkostossa on asia, jota ei niin vain hyväksytä.
– Kunta on velvollinen järjestämään kasvun ja oppimisen palvelut niin, että se ulottuu saavutettavasti kaikille asukkaille. Tämä on perustuslaissa määritelty. Kuopio aikoo toimia todella lyhytnäköisesti ja välittämättä perustuslaista, kunnan velvollisuudesta ja valtakunnallisestikin tärkeistä asioista eli maaseudun elinvoimasta, tasa-arvosta, huoltovarmuudesta, kriisinhallinnasta ja turvallisuudesta, Hagman lukee yhteisestä vetoomuksesta.
Jos vetoomus ei saa päättäjiltä vastakaikua, niin jatkoakin seuraa.
– Seuraavaksi tulee koululakot.
Tunnelmaa Muuruveden kylältä. Kuva: Elina Hartikainen
Lue myös:
