Kokoomus ja SDP kisaavat kuntavaalien toisesta sijasta keskustan jälkeen valtuutettujen määrässä mitattuna

Aluevaaleissa SDP:llä on selvä kaula valtuutetuissa keskustaan ja kokoomukseen, KD ja RKP ohittamassa vihreät valtuutettujen määrässä.

Teksti Antti Kähkönen / Suomen vaalidatapalvelu Grafiikka Suomen vaalidatapalvelu ja Tietomuotoilutoimisto KRUT

Kunta- ja aluevaalien varsinaiseen vaalipäivään 13.4.2025 on tänään 22.1. enää 81 päivää. Ehdokasasettelun loppusuora häämöttää, sillä puolueiden ja muiden ehdokkaita asettavien on jätettävä ehdokashakemukset 4.3., eli puolentoista kuukauden päästä.

Ehdokasmäärä on edellisen kolmen kuntavaalin perusteella ratkaisevaa vaalimenestyksen kannalta erityisesti kuntavaaleissa, jos mitataan onnistumista valtuutettujen määrässä. Näissä vaaleissa määrä ratkaisee. Ehdokkaiden kysynnän ja tarjonnan yhteisvaikutuksesta muodostuu kunkin puolueen listojen täyttöaste kunnissa ja hyvinvointialueilla sekä kuinka monella aluella puolue ylipäänsä asettaa ehdokkaita. Mekanismi on monimutkainen.

Puolueen myötätuuli gallupeissa voi yhtäältä helpottaa ehdokkaiden hankintaa lisäämällä ehdokkuudesta kiinnostuneiden tarjontaa. Oletetun voittajan vankkureihin on mukavampi hypätä, ja valtuustopaikkakin voi irrota helpommin, jos puolueen kannatus kasvaa edelliskerrasta.

Heikko menestys kannatusmittauksissa voi vähentää ehdokkuudesta kiinnostuneiden määrää ja vaikeuttaa rekrytointia, kun tarjonta vähenee. Potentiaaliset ehdokkaat alkavat epäröidä ja saattavat harkita kilpailevaa puoluetta tai siirtää ehdokkuusharkintaansa seuraaviin vaaleihin, jos puolue silloin näyttäisi olevan nousukiidossa. Samalla vastatuuli voi sisuunnuttaa puolueaktiiveja lisäämään aktiivisuuttaan ehdokashankinnassa eli ehdokkaiden kysyntää.

Jotta ehdokkuudesta kiinnostunut ja äänestäjät laajemminkin voivat arvioida, mistä suunnasta nyt tuulee tulevia vaaleja ajatellen, on hyödyllistä tarkastella, miltä puolueiden ajankohtainen kannatus tarkoittaisi kunta- ja aluevaaleissa.

Kunta- ja aluevaaleista ei vielä ole kannatusmittauksia. Luontevin tapa hakea kysymykseen vastausta on katsoa eduskuntavaalien kannatusmittauksista, joista uusin on tänään julkaistu HS:n tilaama gallup.

HS:n tutkimuslaitos Verianilta tilaamissa gallupeissa kysytään vastaaijlta, mitä puoluetta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.

Vastaajilla voi olla erilaisia preferenssejä eduskuntavaalien kuin kunta- ja aluevaalien osalta. Hyvinvointialueiden säästöpaineet, hoidon ja hoivan laadun ja saatavuuden parantaminen ja monien kuntien ikääntyvä väestö ja heikkenevä huoltosuhde saattavat edellyttää eri puolueita ratkaisijoiksi. Osa vastaajista voi mieltää yhden puolueen parhaaksi hoitamaan valtakunnan asioista, toisen hyvinvointialueen asioita ja kolmannen päättämään asioista kuntatasolla. Asiaan vaikuttaa myös se, jos äänestäjälle mieluista poliitikkoa tai puoluetta ei voi äänestää hänen kotikunnassaan tai hyvinvointialueellaan.

Vastaajan preferenssin mukaista puoluetta ei välttämättä voi äänestää hänen kunnassan tai hyvinvointialueellaan. Näin äänestäjä ei tosin välttämättä voi tehdä omassa vaalipiirissään myöskään eduskuntavaaleissa, sillä etenkään RKP ei kaikissa eduskuntavaaleissa ole asettanut ehdokkaita kaikissa vaalipiireissä, vaikka 2023 näin tekikin. Ehdokasasettelun todellisuus asettaa siten rajoja äänestäjän kannan ilmaisulle eri vaaleissa.

Vastaajan kanta eduskuntavaaligallupissa myös poiketa siitä, millainen se olisi, jos heiltä tiedusteltaisiin asiaa kunta- ja aluevaalien osalta. Todennäköistä kuitenkin on, että puoluekanta ei ole täysin poikkeava eri vaaleissa. HS:n kannatusmittausta voidaan siis hyödyntää, kun määritetään puoluekannatuksen muutoksen suuntaa ja voimakkuutta myös kunta- ja aluevaalien osalta.

Mallinnettaessa aluevaalit HS:n uusimman kannatusmittauksen perusteella kannatuksessa mitattu ykkössija vaihtuisi viidellä eteläisellä ja keskisellä hyvinvointialueella. Kokoomus menettäisi ykkössijan SDP:lle neljällä niistä viidestä hyvinvointialueesta, joilla se oli 2022 vaaleissa suurin puolue. Puolue menettäisi vuoden 2022 ykkössijansa SDP:lle Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Keski-Uudellaamaalla ja Vantaa-Keravalla eli kaikilla muilla voittamillaan hyvinvointialueilla paitsi Länsi-Uudellamaalla. Keskusta menettäisi ykkössijansa Keski-Suomessa SDP:lle, mutta olisi edelleen suurin puolue kahdeksalla pohjoisemmalla hyvinvointialueella. Ainoastaan RKP säilyttäisi ykkössijansa kahdella voittamallaan hyvinvointialueella.

Viime aluevaaleissa kokoomus jäi niukasti toiseksi SDP:lle myös Päijät-Hämeessä, kun tarkastellaan kannatuslukuja (24,5 %, kun SDP sai 24,7 %), mutta puolue sai RKP:n kanssa tekemänsä vaaliliiton ansiosta yhden paikana enemmän kuin SDP.

Mikäli aluevaalit pidettäisiin nyt ja vuoden 2022 aluevaalitulosta korjattaisiin eduskuntavaalikannatuksessa tapahtuneilla muutoksilla, ottaisi SDP johtavan hyvinvointialuepuolueen paikan 350 valtuutetulla (+73) ennen toisena tulevaa keskustaa, joka saisi 288 valtuutettua (-9). Kolmanneksi jäisi kokoomus 261 valtuutetulla (-28), eli sekä kokoomus että keskusta menettäisivät hieman valtuutettuja. Perussuomalaiset menettäisi suunnilleen yhtä monta valtuutettua kuin kokoomus ja jäisi kauas kärjen taakse noin 124 valtuutetulla (-31) ja olisi vain hieman suurempi hyvinvointialuepuolue kuin vasemmistoliitto, joka saisi noin 107 valtuutettua (+7).

Myöskään kuntavaalit eivät näytä perussuomalaisten kannalta valoisilta. Mikäli kuntavaalit pidettäisiin nyt ja vuoden 2021 kuntavaalitulosta korjattaisiin eduskuntavaalikannatuksessa HS:n uusimman gallupin mukaan tapahtuneella muutoksella, valtaisivat keskusta, kokoomus ja SDP kaikki perussuomalaisten 2021 kuntavaaleissa voittamat kunnat. Perussuomalaisia odottaisi rökäletappio ja se saisi 857 valtuutettua (-494) nykyisten 1 351 valuutetun sijaan. Keskusta säilyttäisi perinteisen johtavan kuntapuolueen asemansa valtuutettujen määrässä mitattuna vajaalla 2 536 valtuutetulla (+91). SDP saa mallinnuksessa 1 788 valtuutettua ja lisäisi eniten paikkamääräänsä (+337). Myös kokoomus, joka jäisi niukasti SDP:n taakse 1 749 valtuutetulla (+197), saisi merkittävän vahvistuksen kunnanvaltuustoissa. KD saisi 320  valtuutettua (+9) ja ohittaisi vihreät (-128), jotka saisivat vain 305 valtuutettua.

Näin vaalitulos mallinnettiin

HS ja YLE tilaavat kuukausittain puolueiden eduskuntavaalikannatusta selvittävän kannatusmittauksen Verianilta (HS) ja Taloustutkimukselta (Yle). Kunta- ja aluevaalien lähestyessä on relevanttia selvittää, millaisista asetelmista puolueet lähtevät vaalikamppailuun ja mitä niiden valtakunnallinen kannatus tarkoittaisi paikallisesti. Huomioimalla puolueiden kuntavaalien 2021 ja aluevaalien 2022 aikaan vallinneet ja tämän hetken kannatustasot voidaan mallintaa uudelleen kunta- ja aluevaalit, mikäli vaalit pidettäisiin nyt.

Mallinnus rakentuu sen varaan, että alue- ja kuntavaalikannatus seuraa eduskuntavaalikannatuksen kehityksen suuntaan, mutta ei sellaisenaan vastaa eduskuntavaalikannatusta. Mallinnuksessa puolueiden oletetaan suoriutuvan tulevissa kunta- ja aluevaaleissa samalla lailla suhteessa vuoden 2021 kuntavaaleja ja 2022 aluevaaleja edeltäneisiin eduskuntavaaligallupeihin kuin vuosien 2021 ja 2022 vaaleissa. Jos puolueen kannatus eduskuntavaaligallupissa kasvaa, myös sen kunta- ja aluevaalikannatus kasvaa ja päinvastoin. Mallinnus lähtee siitä, että puolueen kannatusmuutoksen suunta ja suhteellinen voimakkuus eduskuntavaalikannatuksessa toteutuu koko maassa vaalityypistä riippumatta. 

Kunta- ja aluevaalitulosten mallintamiseksi galluptulosta ei siten verrata suoraan kunta- tai aluevaalivaalitulokseen, vaan gallupiin tehdään ensin korjaus, koska eduskuntavaaligallup ei kerro suoraan puolueiden kannatuksesta muissa vaaleissa.

Korjaus tehdään ottamalla kaksi viimeisintä eduskuntavaaligallupia ennen kuntavaaleja 2021 ja aluevaaleja 2022, laskemalla niiden keskiarvo ja vertaamalla tätä vaalitulokseen kaavalla: 1 + (vaalitulos – gallupkeskiarvo) / gallupkeskiarvo. Tämä antaa kertoimen gallupien ja vaalituloksen erotukselle. Esim. jos puolueen eduskuntavaaligallupkannatus oli keskimäärin 15 %, mutta kuntavaalitulos 20 %, niin 1 + ((20-15)/15) = 1,33.

Käyttämällä yllä mainittua korjauskerrointa lasketaan muutos edellisistä vaaleista (gallup * kerroin) – vaalitulos) / vaalitulos. Galluptuloksia muokataan siis historiallisella vaalituloksen ja gallupin välisellä erolla, jotta saadaan käsitys siitä, mikä nykyinen kunta- ja aluevaalikannatus olisi uusimman eduskuntavaaligallupin perusteella.

Mallinnuksessa korjataan kunkin listan paikallista äänimäärää uusimman gallupin ja vaaleja edeltäneiden kahden eduskuntavaaligallupin keskiarvon välisellä suhteellisella erotuksella. Jokaisen listan äänimäärä kussakin kunnassa ja kullakin hyvinvointialueella määritellään uudelleen, lasketaan vertausluvut ja määritellään siten listojen paikkajakauma. Uudelleen lasketuista äänimääristä saadaan kunkin alueen suurin puolue ja niiden perusteella lasketuista vertausluvuista puolestaan paikkajakauma.

Mallinnettaessa vuosien 2021 ja 2022 vaalitulosten uusilla kannatusluvuilla on vaaliliitot pidetty voimassa, vaikka tosiasiallisesti ne neuvotellaan aina uudelleen paikallisesti joka vaaleihin. Esimerkiksi Inarissa kokoomus on useassa kuntavaalimallinnuksessamme saanut eniten ääniä, mutta eniten paikkoja on saanut keskusta. Kokoomuksella ja kristillisdemokraateilla oli 2021 vaaliliitto, jonka ansiosta vaaliliiton saama seuraava paikka menisi KD:lle kokoomuksen sijaan.

Paikallistasolla olevasta epävarmuudesta huolimatta näin saatu mallinnus antaa koko maan tasolla hyvän käsityksen siitä, millaiset kunnan- ja aluevaltuustojen voimasuhteet Suomessa vallitsisivat, jos vaalit pidettäisiin nyt.