Kuntien työllistämisvelvoitteet kasvavat vuoden 2015 alusta
Joensuun kaupunki maksaa tänä vuonna työmarkkinatukimaksuja 4,2 miljoonaa euroa. Ensi vuonna maksun ennakoidaan olevan ainakin 12 miljoonaa euroa. Joensuun henkilöstöjohtaja Mauri Temisevä kirjoittaa, että kuntien taloudellisten velvoitteiden työllisuuden hoitamisessa pelätään ainakin kolminkertaistuvan nykytasosta.
Työ- ja elinkeinoministeriö kaavailee nostavansa kuntien taloudellisia velvoitteita pitkäaikaistyöttömistä. Kun tällä hetkellä kunnat maksavat passiivisella työmarkkinatuella olleista yli 500 päivän pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukimaksusta puolet, ensi vuonna kunnat maksavat yli 300 päivää passiivisella työmarkkinatuella olevista työttömistä vähintään puolet. Joissakin kaavailussa maksu nousee portaittain 70 prosenttiin, kun työttömyys on jatkunut yli 1 000 päivää. Kuntien taloudellisten velvoitteiden pelätään ainakin kolminkertaistuvan nykytasosta. Kun Joensuun kaupunki maksaa tänä vuonna työmarkkinatukimaksuja 4,2 miljoonaa euroa, ensi vuonna maksun ennakoidaan olevan ainakin 12 miljoonaa euroa.
Työttömyys on Suomessa noussut vuoden 2010 tasosta 14,6 %. Työvoimatilaston mukaan työttömia työnhakijoita oli maaliskuussa 315 000 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömyys on noussut vuoden 2010 maaliskuusta tämän vuoden maaliskuuhun mennessä 68 %. Pitkäaikaistyöttömyys koskettaa eniten yli 50–vuotiaita työttömiä. Tämä siitä huolimatta, että erilaisissa työhallinnon tukitoimenpiteissä oli maaliskuussa 129 000 henkilöä, lähes 10 % enemmän kuin vuoden 2010 maaliskuussa. Työmarkkinatukimenot ovat taas nousseet vuodesta 2006, jolloin uusi työllisyyslaki tuli voimaan, 745 miljoonasta eurosta 1 551 miljoonaan euroon eli noin kaksinkertaisiksi.
On selvää, että työttömyydestä aiheutuvat menot nousevat liian nopeasti ja hallitus on huolestunut menojen kasvusta. Helpointa on siirtää uudella lainsäädännöllä osa menoista kuntien maksettavaksi. Tällä tavalla ei kuitenkaan todellisuudessa vaikuteta vaikeasti työllistyvien asemaan eikä pitkäaikaistyöttömyyteen. Kunnilla ei suunnitelmien mukaan kuitenkaan anneta sellaisia työvälineitä, joilla pitkäaikaistyöttömyyteen todella voitaisiin puuttua.
Saksan työmarkkinareformi
Saksassa uudistettiin työlainsäädäntöä vuosina 2002-2005. Uudistus tunnetaan nimellä Hartz–reformit. Laeilla pyrittiin vaikuttamaan sekä työvoiman tarjontaan että kysyntään. Tarjontaa pyrittiin lisäämään leikkaamalla työttömyysturvan tasoa ja erityisesti sen kestoa sekä tehostamalla aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työvoiman kysyntään puolestaan pyrittiin lisäämään purkamalla osittain työmarkkinasäätelyä
Työnhakijoiden aktivointi oli Hartz-reformin keskeinen osa. Siihen pyrittiin kiristämällä oikeutta työttömyyskorvaukseen, lisäämällä työnhakijan vastuutta työn etsinnästä, vähentämällä mahdollisuuksia hylätä työtarjouksia sekä leikkaamalla työttömyysturvan tasoa ja kestoa. Reformeihin sisältyi myös erilaisia palkkatukijärjestelmiä.
Työmarkkinasääntelyä koskeneet muutokset koskivat irtisanomissuojaa, vuokratyötä ja määräaikaisia työsopimuksia. Vuokatyöhön liittyvät viimeisetkin rajoitukset poistettiin. Irtisanomissuojaa koskeva lainsäädäntö ei aikaisemmin koskenut alle viiden hengen yrityksiä, mutta Hartz-reformit nostivat tämän luvun kymmeneen. Määräaikaisia työsopimuksia koskeva lainsäädäntö puolestaan koski ennen Harz-reformeja ainoastaan alle 58-vuotiaita työntekijöitä. Hartz-reformien myötä ikäraja laski 52 vuoteen.
Hartz-reformit ovat pääosin vaikuttaneet positiivisesti työttömyyden alenemiseen. Työttömyysturvajärjestelmän muutokset ovat vähentäneet erityisesti ikääntyneiden työttömyyttä.
Saksassa työehtosopimusten joustavuus on lisääntynyt
Joustavuuden ja vaihtoehtojen lisääntyminen työmarkkinoiden sopimustoiminnassa on muuttanut Saksan työmarkkinoita perusteellisesti. Työehtosopimusten joustavuuden lisääntyminen näkyy erityisesti siinä, että ns. avaamislausekkeet ovat yleistyneet.
![]()
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Työehtosopimusten avaamislausekkeiden yleistymisen taustalla ovat kasvaneet paineet työehtojen, lähinnä työaikojen ja palkkojen, joustavammalle määräytymiselle yritys- ja työpaikkatasolla. Avaamislausekkeiden perusteella tietyistä työehdoista voidaan sopia yrityksissä toisin kuin sopimuksessa on määrätty.
Monissa tapauksissa avaamislausekkeen käyttö on rajoitettu tilanteisiin, joissa sovituista työehdoista poikkeaminen auttaisi vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevia yrityksiä välttämään konkurssin tai turvaamaan työpaikkoja. Joissakin tapauksissa avaamislausekkeen käytöllä voi olla myös laajempia ja yleisempiä perusteita, kuten yrityksen kilpailukyvyn parantaminen. Tällaiset perusteet ovat viime vuosina yleistyneet.
Joustoista sovittaessa yritys voi sitoutua välttämään irtisanomisia ja turvaamaan työntekijöiden työpaikkojen säilymisen tietyn ajanjakson. Vuonna 2010 avaamislausekkeita käytti yli puolet yrityksistä.
Vuonna 2003 Saksassa oli yli 4 miljoonaa työtöntä. Viime vuonna työttömyys Euroopan finanssikriiseistä huolimatta oli painunut alle puoleen vuoden 2003 luvuista ja oli enää noin 5 % työvoimasta. ( Lähde Etlan raportti )
Työllistämisen esteet pois myös Suomessa
Suomessa työmarkkinat ovat erittäin säädellyt. Yleissitovuuden merkitys on täällä poikkeuksellisen suuri ja osa-aikatyön merkitys vähäisempi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Suomessa ollaan joko kokoaikatyössä tai työstä pois. Pohjois-Karjalassa työvoimasta 8 % työllistetty erilaisilla aktivointitoimenpiteillä. Siitä huolimatta työvoimasta 16 % on työttömänä.
Työ- ja elinkeinoministeriö uskoo, että työllisyysastetta voidaan nostaa lisäämällä kuntien taloudellisia velvoitteita työllistää. Oman maan työllistämiskokemukset kuitenkin osoittivat, että julkinen työllistämistuki oli kaiken vähiten vaikuttava työllistämiskeino. Työmarkkinatuen kustannusten jatkuvat kasvu myös kertoo sen, että tämä tie on käytetty loppuun. Tarvitaan uudenlaisia keinoja työllistämiseen, tarvitaan työllistämisen esteiden purkamista.
Mitä keinot sitten olisivat? Saksan kokemusten perusteella keinojen tulisi olla yhtäaikaisia ja monialaisia, jotka vaikuttavat sekä työvoiman tarjontaan että kysyntään.
Keinot edellyttävät:
1. Työlainsäädännön uudistamista (määräaikaiset työsopimukset, osa-aikaisen työn teettäminen, sosiaaliturvan ja työn yhdistäminen).
2. Työehtosopimusten kehittämistä joustavammaksi ja paikallisten tarpeiden huomioimista. Erityisesti tämä koskee vaikeasti työllistyvien ryhmiä, sekä nuoria että pitkäaikaistyöttömiä. Työehtosopimusten käytäntöön tulisi luoda paikallisen sopimisen kulttuuri.
3. Oppisopimusjärjestelmän uudistamista siten, että oppisopimus olisi koulutussopimus eikä työsopimus.
4. Työehtosopimusten yleissitovuuden keventämistä.
5. Ansiosidonnaisten työttömyyskorvausten keston lyhentämistä ja korvauksen suuruuden porrastamista, jotta kannustaminen työn vastaanottoon kasvaa. Toki porrastuksessa tulee ottaa huomioon myös työntekijän ikä ja työhistoria.
Nykyisellä toimintatavalla työttömyyden kustannukset nousevat niin suureksi, ettei yhteiskunta niistä selviä. Valtion velkaantumista ei ole mahdollista taittaa ilman työelämän uudistamista.
Mauri Temisevä
henkilöstöjohtaja, Joensuun kaupunki
Lyhennelmä kirjoituksesta on julkaistu Kuntalehdessä 8/2014
> Nykyisellä toimintatavalla työttömyyden kustannukset nousevat niin suureksi, ettei yhteiskunta niistä selviä. Valtion velkaantumista ei ole mahdollista taittaa ilman työelämän uudistamista.
Taisipa tulla pläjäys propagandaa. Aina voidaan ottaa toisaalta, ehdottaisin itse yritystukia ja liikunnan ja taiteen tukemista näin alkuun, vanhusten huollossa vanhusten asumisen keskittämistä. Onhan näitä _järkeviä_ säästökohteita.
Suomalaiset työnantajat karttavat pitkäaikaistyöttömiä ja eivät halua palkata ketään, joka on ollut yli vuoden työttömänä. Lähetän vuodessa 1300 hakemusta, käyn ovien takana kolkuttelemassa, jopa seurakunnat eivät palkkaa pitkäaikaistyötöntä vaikka Raamatun oppien mukaan heidän kuuluisi. Itselläni on kolme tutkintoa ja nyt olen ollut 13 vuoden, kahden kuukauden ja kahden viikon työttömyysputkessa ja tämä putki jatkuu loputtomiin.
Työnantajia pitää rangaista suuremmalla yritysverolla, jos he eivät palkkaa yrityksiinsä pitkäaikaistyöttömiä ja näin myös valtio hyötyy, kun verotulot lisääntyvät. Työllistetyille vähintään 1600€/kk palkkaa.
Itselläni on nyt jo yli 40 vuoden työhistoria ja sen lisäksi olen tänä aikana opiskellut 10 vuotta (tutkintojeni kestot kokopäiväisiksi muutettuna) työn ohessa eli vapaa-aikaa minulla ei juurikaan ole ollut työhistoriani aikana. Olen vain suorittanut koko ikäni. En ole viettänyt aikaa ystävieni tai sukuni parissa, en harrastanut, en huvitellut edes kuukausittain, olen vain tehnyt töitä, opiskellut, suorittanut.
Ihmettelen* nyt kovasti tätä, miksi juuri meidät vanhimmat työntekijät pannaan tekemään töitä kuolemaamme saakka, kun samaan aikaan on nuoria vireitä ihmisiä, jotka eivät ole koskaan päässeet töihin. Lähempänä 60 vuotta ihmistä, varsinkin tällaista rankkaa työtä tehnyttä ja sen sivussa vielä opiskellutta alkaa kyllä ikä painaa eikä enää jaksa, kuten vielä 40-vuotiaana. Tulee kaikenlaista pientä kremppaa, särkyjä, jotka valvottavat öisin, jalkavaivoja, käsi- ja niskavaivoja ja mahaihraa, diabetes 2:n riski kohoaa ja moni diabeteksen saakin.
Minäkin olen nyt työtön ja mikäli minua kaiken tämän jälkeen aletaan vielä ”kuntouttaa” työelämään = pannaan tekemään töitä 9 €/pv tai pakotetaan mihin vain kokopäivä- tai pätkätöihin tai valtion maksamiin töihin, niin kyseessä on tapon yritys. Terveys ei sitä enää kestäisi, olen jo diabetes 2:n rajalla ja sydämessänikin on todettu vikaa – kuitenkaan lääkärit eivät päästä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Toivon, että kuntapäättäjissä löytyisi sen verran ihmisyyttä, että antaisivat meidän vanhempien pitkän työuran jo suorittaneiden säilyttää ihmisarvomme ja henkemme ja huilata kovan työn jälkeen varmasti ihan ansaituilla tuilla vaikka ansiosidonnaisesta olisikin kyse. Hyvä säästöidea sensijaan olisi katto ylisuurille ansiosidonnaisille ja eläkkeille. Kenenkään ei tarvitsisi saada yli 3000 €/kk eläkettä eikä ansiosidonnaista – siinä Suomi säästäisi, jos päättäjämme tahtovat toimia oikeudenmukaisesti ja järkevästi. Tämä, mitä minä nyt saan tukea on aivan kohtuullista ja otan sen erittäin hyvällä omallatunnolla vastaan. Olisin kylläkin jo eläkkeeni ansainnut, vaikka sitä ei vielä lakipykälien mukaan minulle annetakaan (olen jo 14-vuotiaasta lukien tehnyt töitä, aluksi koululaisena kesät ja joululomat).
* Ihmettelen, mutta tiedän kyllä, että raha on nykymaailmassa ainoa, mitä arvostetaan ja on katsottu, että tulee kaikkein halvimmaksi käyttää oma ikäluokkani loppuun ennen eläkeikää. Pitäisi muistaa, että olemme kuitenkin viimeinen ikäluokka, joka tekee pitkän työuran ja olemme koko uran ajan säästäneet eläkkeisiimme, joilla tulisi ne oikein sijoitettuna pärjätä.