Henkilöstölähtöinen kunnan tuottavuuden kehittäminen tuo ison hyödyn
.ExternalClass p.MsoNormal, .ExternalClass li.MsoNormal, .ExternalClass div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:”Times New Roman”;}
@page Section1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
.ExternalClass div.Section1
{page:Section1;}
Henkilöstölähtöistä tuottavuuden kehittämismallilla on
mahdollista saada merkittävää tuottavuushyötyä, osoitti kahden vuoden kokeilu
viidessä kunnassa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tuottavuushyödyt olivat 2,7 miljoonaa euroa eli liki 1 000
euroa vuodessa työntekijää kohti. Lisäksi syntyi uudenlaista toimintatapaa
edistävä kulttuurinmuutos, joka luo aiempaa parempaa laatua kuntatyön arkeen.
Työelämän laadulla tuottavuutta -hankkeen (LATU) tavoitteena
oli parantaa henkilöstön työelämän laatua ja yhteisön johtamista sekä lisätä
työn tuottavuutta juurruttamalla työelämäinnovaatioihin perustuva kehittäminen
osaksi kuntien arkea.
LATU-hankkeeseen osallistui viisi kuntaorganisaatiota:
Hollola, Lieksa, Masku, Punkalaidun ja Siikajoki. Mukana oli yhteensä 3 180
työntekijää, jotka edustivat kaikkia kuntien toimialoja.
Tulokset olivat niin hyviä, että syntyneitä toimintamallien
käyttöä päätettiin jatkaa kaikissa hankkeeseen osallistuneissa kunnissa osana
jokapäiväistä toimintaa.
Oleellista kehittämisessä oli kokonaisvaltaisuus. Esimerkiksi
Siikajoella porrastettiin vanhusten hoito niin, että asiakkaiden hoitopaikka ei
tarpeettomasti muutu. Samalla kiinnitettiin erityistä huomiota elämänlaatuun ja
aloitettiin ystäväpalvelutoiminta vapaaehtoistoimijoiden voimin.
Hollolassa puolestaan eri toimialojen kehittämisideoilla
helpotettiin merkittävästi kunnan talouspaineita ja vältettiin lomautukset.
LATU-hankkeen opit ja toimintamallit sopivat hyvin kaikkien
kuntien hyödynnettäväksi. Jos julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu
nopeutuisi 0,5 prosenttiyksikköä, julkisen talouden kestävyysvaje pienenisi 1,4
prosenttia.
