Kuntaliitto: Europarlamentilla entistä suurempi valta kuntien toimintaan
.ExternalClass p.MsoNormal, .ExternalClass li.MsoNormal, .ExternalClass div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:”Times New Roman”;}
@page Section1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
.ExternalClass div.Section1
{page:Section1;}
Kuntaliitto muistuttaa, että EU:ssa tehtävät linjaukset
vaikuttavat yhä enemmän kuntien toimintaan ja hyvinvointipalvelujen
järjestämiseen. Sunnuntaina valittavilla suomalaisilla europarlamentaarikoilla
on tärkeä tehtävä vahvistaa kuntien asemaa EU:n päätöksenteossa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kuntien näkökulmasta yksi suurimpia EU-politiikan
muutoksia on unionin vaikutuksen laajentuminen kuntien peruspalvelusektoreille,
sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä koulutukseen, Kuntaliiton Brysselin
toimiston johtaja Henrik Rainio toteaa.
– Muutos on lisännyt painetta EU:n perussopimusten
muuttamiselle, ja keskustelu jatkuu uuden parlamenttivaalikauden aikana.
Perussopimusten muutoksen yhteydessä kuntien asemaa EU:n päätöksenteossa on
mahdollisuus vahvistaa
Euroopan taloustila heijastuu kuntiin
Seuraavan europarlamenttikauden aikana on tärkeää tehdä
päätöksiä, jotka parantavat talouskasvua, työllisyyttä ja julkisen talouden
kestävyyttä.
– Euroopan unionin, Suomen valtion ja kuntien tulisi
yhteisesti pohtia keinoja talouskasvun tukemiseksi. Kunnilla on runsaasti
investointikohteita, joiden toteuttaminen parantaisi tuottavuutta ja paikallista
työllisyyttä, Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu sanoo.
– Tässä yhteydessä on kuitenkin aina muistettava velan
hallinta. EU:n ja valtion toimien tulisi olla näitä näkemyksiä tukevia.
Soosalu ennakoi, että EU:n sääntely kuntatalouden osalta
täsmentyy yhä enemmän, sillä paikallissektori on merkittävä osa julkistaloutta
ja käytännössä suurimmat kustannuspaineet ovat kunnissa.
– Tulevalla parlamenttikaudella tulee selkiyttää
maakohtaisten suositusten merkitystä sekä mitä kaikkea EU voi jäsenmailleen
suositella talouspolitiikan saralla. Eurooppa 2020 -strategiaa tulisi arvioida
siten, että maakohtaiset talouskasvua tukevat toimet saavat nykyistä suuremman
painoarvon.
Tietosuoja-asetuksessa huomioitava kunnat
Tietosuojalainsäädännön uudistuksen viimeistely on uuden
europarlamentin työlistan kärjessä. Tarkoituksena on luoda sääntelyä, joka
vastaa tehokkaasti tämän päivän digitaalisen talouden ja internetissä
tapahtuvan liiketoiminnan aiheuttamiin tietoturvahaasteisiin.
– Julkisen sektorin henkilötietojen käsittelyn
ominaispiirteisiin ei ole kuitenkaan kiinnitetty juuri lainkaan huomiota,
jolloin kunnat joutuisivat toimimaan samoilla ehdoilla kuin Facebookin tai
Googlen kaltaiset toimijat, lakimies Mervi Kuittinen huomauttaa.
Asetus lisää merkittävästi julkisen sektorin hallinnollista
taakkaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia, vaikka kuntalaisten tietosuojan taso ei
käytännössä parane. Asetusehdotus aiheuttaisi kunnille arviolta 100–200
miljoonan euron vuotuiset kustannukset esimerkiksi henkilöstömenoina ja uusina
tietojärjestelmäratkaisuina.
– Kuntaliitto on valmisteluvaiheessa yhdessä useiden
suomalaismeppien ja sisarliittojen kanssa vaatinut, että julkisen sektorin
erityispiirteet huomioidaan paremmin jatkovalmisteluissa. Parhaiten tämä
onnistuu siten, että julkiselle sektorille luodaan erilliset säännökset.
Ilmastonmuutosta jarrutetaan kunnissa
Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma muistuttaa, että
kunnat voivat vaikuttaa tulevien vuosikymmenten päästöihin energiantuotannon,
rakentamisen, kaavoituksen, liikennejärjestelmien suunnittelun ja julkisten
hankintojen kautta.
– Uusien päästövähennystavoitteiden asettamisessa
tavoitteena tulee olla, että kuntia ja yksityisiä toimijoita kohdellaan
tasapuolisesti.
Kuntaliito kannattaa sitovaa kokonaistavoitetta
päästövähennyksille ja ohjeellisia tavoitteita uusiutuvalle energialle ja
energiatehokkuudelle.
Uudet, kohtuullisesti tiukentuvat tavoitteet mahdollistavat
uusien elinkeinojen aktiivisen kehittämisen.
– Talouden kasvuodotuksiin, vientimahdollisuuksiin sekä
uusien elinkeinojen ja työpaikkojen tarpeeseen voidaan vastata ilmasto- ja
energiakysymyksiin liittyvillä tuotteilla, järjestelmillä tai
palveluratkaisuilla. Luoma sanoo.
