Kuopion Paronen: Kriisikuntien sopeuttamisohjelmalle on tarvetta kuntaliitoksissa
Kuopion seudulla kuntaliitoksia on syntynyt ja syntyy
dominoefektin tavoin parin vuoden välein. Tämä vaikuttaa negatiivisesti kaupungin
saamiin kuntaliitosavustuksiin.
-Nilsiän liitos 2013, Maaninka 2015 ja nyt on vireillä Juankoski
ja Tuusniemi. Kun liitokset ketjuuntuvat tällä tavoin, niin valtion maksamat
yhdistymisavustukset yksittäistä kuntaliitosta kohden pienenevät. Meillä
menetykset Juankosken kuntaliitoksen kohdalla ovat jo neljä miljoonaa euroa,
kaupunginjohtaja Petteri Paronen arvioi.
Juankoskella on
kriisikunnan status, mutta siitä maksettava ylimääräinen kuntaliitosavustus on
vaatimaton 150 euroa/asukas.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Kriisikunta-statuksen
tuoma ylimääräinen raha kuntaliitoksissa on aivan mitätön. Meidän
kaupunginhallitus on tehnyt aloitteen valtiovarainministeriölle, että
kriisikuntien kuntaliitoksiin annettaisiin enemmän tukea. Kriisikuntien
sopeuttamisohjelmalle kuntaliitosten yhteydessä olisi erittäin suuri tarve,
Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen korostaa.
Kuopio on kuntaliitosketjunsa kanssa tekemässä Suomen
ennätystä henkilöstön irtisanomissuojassa. Vehmersalmen kuntaliitos vuonna 2006
käynnisti irtisanomissuojan, joka jatkuu 2020-luvulle.
-Kyllä minä ymmärrän yhden viiden vuoden irtisanomissuojan,
mutta meillä on irtisanomissuoja näillä näkymin päällä vuodesta 2006 vuoteen
2022. 15-20 vuoden irtisanomissuoja estää tehokkaasti organisaation
kehittymisen ja uusiutumisen, Paronen toteaa.
