KT:n Jalonen: Palkkaharmonisoinnin kustannukset ovat merkittäviä muutoksessa
Samasta työstä on
maksettava sama palkka. Yksinkertainen lähtökohta, jonka mukaan eletään myös
kuntataloudessa. Kuntaliitosten tai palvelurakenneuudistusten jälkeen työntekijöitä
on kohdeltava tasapuolisesti.
Todelliset palkkojen ja työehtojen harmonisointitalkoot olisivat
tiedossa, mikäli sote-sovun myötä sote-palvelut hoituisivat jatkossa viiden
ERVA-alueen kautta siten, että nämä toimisivat kymmenien tuhansien henkilöiden
työpaikkoina.
– En usko, että Suomeen syntyisi viisi tällaista megaluokan
työnantajaa. Jos näin kuitenkin kävisi, niin pelkästään palkkaharmonisoinnin
kustannukset olisivat merkittävät ja työ kestäisi vuosia. Eikä kyse ole
pelkästään palkoista, vaan työajoista ja muista palvelussuhteen ehdoista, Kuntatyönantajien
työmarkkinajohtaja Markku Jalonen muistuttaa.
Mittava lisälasku
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Jotain pohjaa palkkaharmonisoinnin euromääräisistä
vaikutuksista löytyy Kainuun hallintokokeilun tiimoilta. Kun hallintokokeilu
starttasi vuonna 2005, niin maakunnan palkkalistoille tuli 3700 työntekijää 11
eri työnantajana palkkalistoilta. Asioiden kuntoon saattaminen kertarysäyksellä
olisi tiennyt 12 miljoonan lisäkustannusta. Jos työntekijöitä on kymmeniä tuhansia, niin kustannusvaikutusta voi jokainen kertolaskun opetellut laskeskella.
Kun palkkaerot ovat
samoista tehtävistä suurimmillaan jopa kymmeniä prosentteja, niin hetkessä
palkkojen harmonisointi ei onnistu. KT tulee esittämään jatkossakin
erityissäännöksiä, jotta palkkaerot olisivat hyväksyttäviä tietyissä
tapauksissa. Tosin täysin toinen asia on, mitä lainlaatija asiasta ajattelee.
– Olemme jo aiemmin asiasta lausuntoja antaessa todenneet,
että sote-järjestämislakiin on kirjattava palvelusuhteiden harmonisointia
koskevia erityissääntöjä. Työnantajayhteenliittymistä tai vaihdoksista johtuvat
palkkaerot olisivat hyväksyttävä syy poiketa samanpalkkaisuusperiaatteesta,
Jalonen arvioi.
Kainuussa kokemusta
Muutostilanteessa ratkaisevaa ovat kuntapäättäjien aiemmat
päätökset. Kainuussa palkkaeroja kasvatti yhden kunnan viime tipan päätös käyttää
paikalliset ja harkinnanvaraiset palkankorotusvaransa maakunnalle siirtyvien
työntekijöiden palkkojen korottamiseen.
– Siellä oli reilun 10 prosentin suuruisia eroja
tehtäväkohtaisissa palkoissa. Erot
koskivat noin puolta koko siirtyneestä henkilöstöstä ja siksi niillä oli suuri
kustannusvaikutus, Yliniemi jatkaa.
Palkkojen harmonisointi
vei Kainuussa vuosia. Itse asiassa kahdeksan vuotta kestänyt hallintokokeilu
ennätti päättyä, ennen kuin suururakka tuli päätökseen. Kainuussa asiaa puitiin
lakituvassakin ja työnantajan linjaus hitaasta kiiruhtamisesta asian hoidossa
hyväksyttiin.
– Kun suuria alueita muodostetaan ja syntyy suuria
työnantajia, niin eroja palkkauksissa varmasti on. Lainsäädännössä ei
kuitenkaan ole määritetty mitään aikataulua, missä ajassa työnantajan pitäisi
palkat yhtenäistää. Perustelluista syistä sen voi tehdä vaikka 6-7 vuoden
kuluessa, hallintopäällikkö Kalevi Yliniemi huomauttaa.
