Lähes kaikki yli 20 000 asukkaan kunnat Facebookissa
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:”Times New Roman”;}
@page Section1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.Section1
{page:Section1;}
Facebook on yleisin kuntien käyttämä sosiaalisen median
väline, selviää Kuntaliiton toteuttamasta kuntien verkkoviestinnän ja
sosiaalisen median käytön kyselystä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kaikki kyselyyn vastanneet yli 20 000 asukkaan kunnat ovat
Facebookissa ja suurin osa yli 50 000 asukkaan kunnista Facebookissa ja
Twitterissä.
Twitteriä käyttää kyselyyn vastanneista kunnista runsas
neljännes ja lähes yhtä monella on käytössään Youtube. Linkedinin käyttö on
kasvussa, mutta vielä vähäistä.
Kuntaliiton sosiaalisen median kyselyyn vastasi 170 kuntaa,
eli vastausprosentti oli 53,1. Suurissa kaupungeissa kyselyyn vastattiin
ahkerammin kuin pienissä kunnissa.
Markkinointia, yhteisöllisyyttä ja tiedottamista
Mitä suuremmasta kunnasta on kyse, sitä useampia sosiaalisen
median välineitä käytetään.
Nuorisotoimi ja kirjasto ovat aktiivisimpia sosiaalisen
median käytössä. Likimain kaikkien kunnan organisaatioiden sosiaalisen median
käyttö on lisääntynyt. Sosiaalisessa mediassa kohderyhmät ovat etenkin nuoret,
lapsiperheet ja matkailijat.
– Sosiaalisen median käyttö kunnissa arkipäiväistyy. Enää ei
mietitä käytetäänkö sosiaalisen median välineitä, vaan sen sijaan sitä, miten
niitä käytetään, toteaa Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikkö Tony Hagerlund.
Sosiaalisen median kanavia käytetään eniten tapahtumien
markkinointiin ja uutisista välittämiseen. Huomattavasti vähemmän sosiaalista
mediaa käytetään asiakaspalvelukanavana tai yhteydenpitokanavana sidosryhmien
suuntaan.
Tapahtumiaan markkinoi yli 70 prosenttia kyselyyn
vastanneista sosiaalista mediaa käyttävistä kunnista, matkailumarkkinointia
harjoittaa yli puolet.
– Avovastauksista nousi esille, että kunnat hyödyntävät
sosiaalista mediaa myös kriisiviestinnässä. Myös yhteisöllisyyden tukeminen
nähdään tärkeäksi, Hagerlund sanoo.
Noin neljännesosa kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti,
että kunnanjohtaja on esillä sosiaalisessa mediassa työroolissaan.
Englannin- ja venäjänkielinen sisältö lisääntyy
Sosiaalisessa mediassa toimitaan pääosin suomeksi ja
ruotsiksi. Englannin kielellä toimii sosiaalisessa mediassa 13 prosenttia
vastanneista kunnista. Venäjänkielinen toiminta on sosiaalisessa mediassa
vähäistä, mutta kasvussa. Niin ikään verkkosivuilla englannin ja
venäjänkielinen sisältö on yleistymässä.
Vain harva eli kolme prosenttia kyselyyn vastanneista
kunnista tarjoaa verkkosisältöä saamen-, selko- tai viittomakielellä.
Mobiili- ja tablettisovellusten määrä on kasvussa
Noin kolmannes vastanneista kunnista on kehittänyt erillisen
mobiili- tai tablettisovelluksen.
Responsiivisuus eli eri päätelaitteiden vaatimusten
huomioiminen verkkopalveluissa yleistyy. Kyselyyn vastanneista kunnista kaksi
kuntaa kolmesta kertoo ottavansa huomioon, tai aikovansa ottaa huomioon, eri
päätelaitteiden vaatimukset verkkopalveluissaan.
– Erilaisten tablettien ja älypuhelimien käyttö yleistyy
jatkuvasti. Tällä hetkellä käytännössä kaikissa uusissa
verkkopalveluprojekteissa huomioidaan se, että yhä useampi käyttää nettiä
mobiilisti esimerkiksi älypuhelimella.
Kuntien verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kysely
toteutettiin helmi-maaliskuussa 2013. Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta
kuntien verkkoviestinnästä vastaaville.
