Kuntaliitto: Sopeutustoimien kustannukset arvioitava oikein
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:’Times New Roman’;}
@page Section1
{size:612.0pt 792.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.Section1
{page:Section1;}
Kuntaliitto pitää hyvänä, että kehysriihessä linjattujen
säästöjen painopoiste kohdistettiin valtion menosäästöihin eikä kuntien
valtionosuusleikkauksiin, kuten aiempina vuosina.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan on tärkeää, että
hallituksen rakennepoliittisen ohjelman osana päätetty kuntien tehtävien ja
velvoitteiden purku miljardilla eurolla toteutetaan.
– On välttämätöntä, että hallitus päättää näistä asioista
ensi syksyn budjettiriihessä uskottavalla tavalla. Tässä yhteydessä myös
kuntien henkilöstön kelpoisuusehtoja, erilaisia ryhmäkokosäädöksiä sekä
määräaikoja tulee joustavoittaa, Kietäväinen toteaa.
Kuntaliitto on huolissaan siitä, että kehysratkaisuun
sisältyy lukuisia uudistuksia, joiden kustannuksia aliarvioidaan tai
rahoitussuhteita muutetaan. Näistä merkittävimpiä ovat oppivelvollisuuden
pidentäminen ja kotihoidon tuen perusteiden muutokset.
– Nämä muutokset voivat enimmillään aiheuttaa yhteensä jopa
yli 200 miljoonan euron lisäkustannukset. Ratkaisujen kustannukset on
arvioitava oikein, vaatii Kietäväinen.
– Merkittävin budjettiriiheen siirtyvä asia on
työmarkkinatukiuudistus, jonka kuntataloutta kiristävä vaikutus on aiemmin
valtion arvion mukaan noin 150 miljoonaa euroa. Kuntaliitto vaatii, että
uudistus tehdään siten, ettei se kiristä kuntien taloutta. Kunnille tulee antaa
riittävä toimivalta vastata vaikeasti työllistyvien aktivoinnista.
Kuntien lasku kasvaa
koulutuksessa ja väylänpidossa
Ratkaisut toisen asteen koulutuksen rahoituksessa johtavat
valtion rahoitusosuuden vähenemiseen.
Tämä nostaa kuntien rahoitusosuuden yli seitsemäänkymmeneen prosenttiin
samalla kuin kuntien vaikutusmahdollisuudet toiminnan järjestämiseen ja
kustannuksiin pienenevät. Liitto on huolissaan toisen asteen koulutuksen
saavutettavuudesta.
Kuntaliitto vastustaa harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen
poistamista, sillä se kohdistuu erityisesti rakennemuutospaikkakuntien
palvelujen rahoitukseen. Perusväylänpidosta vähennetään 100 miljoonaa, joka
vyöryttää väylänpidossa edelleen kustannusvastuuta kunnille.
– Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle on
kannatettavaa, mutta myös rahoitus tulee samassa yhteydessä siirtää kunnilta
valtiolle, vaatii Timo Kietäväinen.
Liitto pitää myönteisenä myös päivähoito-oikeuden
rajaamista. Pelastustoimen osalta on tärkeää, että nyt on päätetty hakea todellisia
säästöjä, eikä teknisiä hallintorakenneuudistuksia, jotka vain lisäisivät
kustannuksia.
Kuntaliitto ei voi hyväksyä valtion kuntatalouden uuden
ohjausjärjestelmän toteuttamista siten, että tasapainoa haetaan ensisijaisesti
valtionosuuksien leikkauksien eikä kuntien tehtävien ja velvoitteiden
vähentämisen kautta. Kuntien tuottavuuden esteitä on poistettava.
– Puolet julkisen talouden kestävyysvajeesta kohdistuu
kuntiin. Tämän ratkaisemiseksi on kunnille annettava riittävät keinot ja
riittävä aika, huomauttaa Timo Kietäväinen.
Veronkiristysten kohdennus toimiva
Kuntaliitto pitää oikeansuuntaisena, että veronkorotukset
kohdennetaan valmiste- ja haittaveroihin sekä pääomatuloverotukseen ja
suurituloisten verotukseen. Kuntien kannalta on myönteistä, että
kiinteistöveron kehittämistä jatketaan. Myönteistä on myös, että asiakasmaksuja
kehitetään.
Kuntapalvelujen rahoituksen
kannalta on ratkaisevaa, että kuntaverojen vähennysten korotukset korvataan
kunnille täysimääräisesti hallitusohjelman mukaisesti.
