Erityisasiantuntija: Varhaiskasvatuslaki lisää kustannuksia ja tehtäviä
Hallituksen työryhmän esitys varhaiskasvatuslaiksi lisäisi kuntien tehtäviä ja kustannuksia niin, että se sotii hallituksen linjaa vastaan. Laki ei jätä kunnille tarpeeksi paikallista harkintavaltaa maan eri osien olosuhteiden mukaan. Näin tulkitsee Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen perjantaina julkistettua mietintöä.
– Esitys lisää säätelyä ja antaa sellaisia rakenteita ja tehtäviä, jotka väistämättä lisäävät kuntien kustannuksia hallituksen tavoitteen vastaisesti, Lahtinen toteaa. Kuntaliitto jättikin raporttiin eriävän mielipiteen.
Tehtäviä piti karsia
miljarditolkulla
Hallitus päätti rakennepaketin yhteydessä vähentää kuntien tehtäviä ja karsia säädöksiä, jotka määräävät esimerkiksi eri tehtävien kelpoisuusvaatimuksista.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) kertoi marraskuun lopussa, että tehtävien perkuu tuottaisi 260 miljoonan säästöt ja normituksen uudistaminen 700 miljoonaa euroa.
– Nyt käy päinvastoin: työryhmän raportissa esitetään, että perhepäivähoitajilla pitäisi olla pakollinen tutkinto. Tämä uhkaisi vähentää entisestään perhepäivähoidon saatavuutta – joka on kunnille huomattavasti edullisempi hoitomuoto päiväkotiin verrattuna – varsinkin alle kolmevuotiaiden lasten kohdalla, Lahtinen toteaa.
Kelpoisuusehtoja aiotaan lisätä muutenkin.
Päivähoidon sijainti?
Esitys mainitsee myös päivähoidon sijainnista tavalla, joka rinnastuu perusopetuksen järjestämiseen, joka on velvoittava laki. Kunnan pitää huomioida varhaiskasvatuksessa mahdollisuuksien mukaan liikenneyhteydet sekä asutuksen ja palvelupaikkojen sijainti.
– Koska lapset eivät kulje päivähoitoon yksin, tästä ei kuitenkaan tarvita säännöksiä samalal tasolla kuin perusopetuslaissa koulumatkoista säädetään.
Nykyisessä laissa ei vastaavia kirjauksia ole.
– Jos kyseinen maininta jää lakiin, palvelun haluaja voi vedota lauseeseen ja vaatia palvelua lähelleen. Esimerkiksi johonkin syrjäiseen lähiöön tulisi painetta järjestää päivähoitoa muutamalle lapselle, jos lähimpään toimipisteeseen on matkaa jokunen kilometri, Lahtinen vertaa.
– Päivähoidon säädöksiä ei pitäisi kuitenkaan verrata peruskouluun. Päivähoito on vapaaehtoista toisin kuin peruskoulu – ja lapset yleensä tuodaan päivähoitoon, Lahtinen jatkaa.
Ryhmäkokoa
rajoitetaan
Ryhmäkokoa aiotaan säädellä entistä tarkemmin niin, että se voi tuottaa lisää kustannuksia. Nyt ei ole varsinaisia ryhmäkoon rajoja, vaan suhdeluvut: pitää olla yksi hoitaja neljää alle kolmevuotiasta lasta kohden ja yksi hoitaja seitsemää yli kolmevuotista kohden.
Uutena säännöksenä ehdotetaan, että työryhmässä olisi enintään kolme työntekijää. Yli kolmevuotiaita lapsia voisi ryhmässä olla siis korkeintaan 21, alle kolmevuotiaita 12, Lahtinen kertoo.
Ammattijärjestöt kannattivat
kelpoisuusvaatimuksia
– Esitykset tulivat työryhmässä enemmistöpäätöksinä. Kelpoisuusvaatimusten ja ryhmäkokojen harkintaan vaikuttivat vahvasti työntekijäjärjestöjen kannat. He korostivat työn vaikeutta ja tulkitsevat suhdelukusäädöksiä omalla tavallaan. Heidän mukaansa ryhmäkoko "vuotaa" isommaksi. Ei voida kuitenkaan osoittaa, että kunnat säännönmukaisesti rikkoisivat tältä osin lakia. Päinvastoin suhdeluvut jäävät yleensä merkittävästi pienemmiksi kuin nykyisessä laissa säädetään, Lahtinen toteaa.