Kuntaliitto: Toimeentulotuki siirrettävä kunnilta Kelalle
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:Cambria;}
.MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
@page WordSection1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.WordSection1
{page:WordSection1;}
Kuntaliitto katsoo, että valtion on tehtävä sitova
periaatepäätös perustoimeentulotuen siirrosta kunnilta Kelan tehtäväksi ja
valtion rahoitettavaksi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Siirron valmistelu voidaan aloittaa valtiovarainministeriön
koordinoimissa kunta-Kela yhteistyön kuntakokeiluhankkeissa. Kokeilujen
yhteydessä voidaan hankkia lisätietoja siirron kustannus- ja muista
vaikutuksista sekä lainsäädännön muutostarpeista.
Hallituksen rakennepoliittisessa päätöksessä 29.11.2013 on
todettu, että hallitus arvioi toimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtoa
Kelalle kehysriiheen mennessä.
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtajan Tarja
Myllärisen mukaan nykyjärjestelmä on tehoton, sillä kunta tarvitsee toimeentulotuen
käsittelyssä samat perustiedot kuin Kela monien muiden etuuksien käsittelyssä.
– Käytännössä kumpikin toimija käsittelee päätöksenteossaan
samoja tietoja, jolloin käytettävä henkilöstöresurssi on merkittävästi suurempi
kuin jos yksi taho vastaisi kaikkien toimeentuloon tarvittavien etuuksien
käsittelystä, arvioi Myllärinen.
– Jos päätöstä ei pystytä tekemään nyt, kuntien on
kehitettävä ja uusittava toimeentulotuen hakujärjestelmiään tukemaan sähköistä
tiedonsiirtoa, mikä tulee kalliiksi, sanoo Myllärinen.
Henkilöstöresursseissa
80-110 miljoonan euron säästö
Kuntaliiton arvion mukaan ainoastaan täysimääräisestä
tehtäväsiirrosta koituu aitoja kustannushyötyjä julkiselle taloudelle ja
palvelujärjestelmän rakenteille.
Lyhyellä tähtäimellä hyödyt syntyvät ensisijaisesti
työvoimakustannuksista, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt.
– Pidemmän aikavälin vaikutukset syntyvät
tietojärjestelmärakenteiden ja palvelujärjestelmän tehostumisesta sekä kuntien
sosiaalityön resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä vaikuttavaan
sosiaalityöhön. Kuntaliiton alustava arvio kunnan henkilöstöresurssien
pienenemisestä syntyvälle säästölle on 80-110 miljoonaa euroa vuodessa, Vogt
kertoo.
Toimeentulotuki on alun perin tarkoitettu tilapäiseksi ja
viimesijaiseksi tueksi. Nykyisin suuri osa toimeentulotukea hakevista ihmisistä
hakee säännöllisesti toimeentulotukea koska esimerkiksi työttömyysturva ja
asumistuki eivät kata heidän asumis- ja elinkustannuksiaan. Pelkkä
toimeentulotuen hakeminen ei merkitse kokonaisvaltaisten sosiaalityön
palvelujen tarvetta.
– Muutos turvaisi lisäksi nykyistä paremmin kansalaisten
yhdenvertaisuutta ja toimeentulotuen saavutettavuutta. Tällä hetkellä asiakas
joutuu toimittamaan suuren osan samoista tositteistaan kahteen eri paikkaan,
kuntaan ja Kelalle, saadakseen tarvitsemansa tuet, perustelee Vogt.
Kuntaliiton toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön käytäntöjä
kunnissa kartoittaneen selvityksen päätulokset julkistetaan 27. maaliskuuta.
Vuonna 2012 toimeentulotukea myönnettiin noin 238 000
kotitaloudelle, joissa asui noin 370 000 ihmistä. Toimeentulotuen kokonaismenot
olivat koko maassa 703,3 miljoonaa euroa.
