YLE: Ympäryskunnista voi tulla kuntauudistuksen pahin jarru
YLE Uutiset kysyi Suomen kunnanjohtajilta, mitkä olisivat mieluisimpia
liitoskuntia, jos kuntia on pakko liittää yhteen. Kyselyn perusteella iso osa kaupunkiseutujen kunnista välttelee liittymistä alueen
keskuskaupunkiin. Keskuskaupungit taas olisivat yleensä valmiita liittämään ympäryskunnat
itseensä.
Muutamat kaupunkiseutujen kunnanjohtajat ilmoittivat suoraan tekevänsä
kuntaliitoksen mieluummin muiden kuin työssäkäyntialueensa keskuskaupungin
kanssa. Tämä oli viesti muun muassa Vaasan kyljessä Mustasaaressa ja
Tampereen naapurissa Lempäälässä.
Kuntatalouden emeritusprofessori Pentti Meklin Tampereen yliopistosta selittää
vähäistä liitoshalukkuutta sillä, että useimmat kehyskunnat pärjäävät
palveluiden järjestämisessä keskuskaupunkeja paremmin.
Liitoskuntia listasi kyselyssä vain runsaat sata kunnanjohtajaa. Loput
parisataa eivät paljastaneet korttejaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Pienissä
kunnissa vaihtoehtojen julkinen miettiminen tarkoittaa luovuttamista,
tulkitsee Vaasan yliopiston tutkija Kari Leinamo.
Hallituksen mittavalle kuntauudistukselle on isku, jos kaupunkiseutujen kunnat
kääntävät keskuskaupungille selkänsä.
– Hallituksen linjaus oli se, että kuntien pitäisi muodostua pääasiassa
työssäkäyntialueista. Kunnanjohtajien vastaukset eivät kyllä tue tätä
linjaa, sanoo Pentti Meklin.
Oulun yliopiston maantieteen professori Sami Moisio muistuttaa, että hallituksen suurin haaste on kuntien yhdistäminen
juuri suurimmilla kaupunkiseuduilla, joissa kuntauudistus on myös
perustellumpi kuin reuna-alueilla.
– Jos käy kuitenkin niin, että liitokset eivät onnistu suurilla
kaupunkiseuduilla, sehän jo itsessään vesittää tämän uudistuksen, Moisio
sanoo.
Moision mukaan syntyy erikoinen tilanne, jos vain pienet kunnat yhdistetään.
Tuolloin vain kuntien lukumäärä vähenee, mutta säästöt jäävät pieniksi.
Lähikuntien niputtamista keskuskaupunkiin on perusteltu muun muassa sillä,
että kehyskunnat pirstovat nykyisin yhdyskuntarakennetta. Se tarkoittaa,
että kuntiin nousee omakotitaloja ja marketteja hajalleen, eivätkä asukkaat
pärjää ilman autoa tai useampaa.
Arvostelua on tullut myös kermankuorinnasta, koska kehyskuntiin muuttaa
kaupungeista varakkaita veronmaksajia, jotka käyttävät kuitenkin kaupunkien
palveluja.
Lempäälän kunnanjohtajan Olli Viitasaaren mielestä näkemys kehyskuntien kermankuorinnasta on peräisin
suurista kaupungeista, jotka pitävät itseään menettäjinä.
– Monet asukkaat kyllä muuttavat kehyskuntiin, mutta kyse on pääasiassa
nuorista lapsiperheistä. Yleensä arvioidaan, että menee 15-20 vuotta ennen
kuin he ovat hyviä veronmaksajia, Viitasaari sanoo.
Kunnanjohtajien vastausten perusteella osalla työssäkäyntialueista olisi
kuitenkin kannatusta hallituksen ajamille vahvoille peruskunnille. Näin
lienee ainakin Savonlinnan seudulla sekä Tornion ja Kemin alueella Lapissa,
joissa sekä pienet kunnat että keskuskaupungit pitivät vahvoja peruskuntia
mielekkäinä, ainakin pakon edessä.
Osa kunnajohtajista liittäisi kuntia yhteen myös maakuntarajojen yli. Kuntia
pilkottaisiin liitoksissa myös osiin.
(KL)
