Kari Nenonen: Luvut ajan tasalle

Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen katsoo, että segregaatio tulee saada mukaan valtionosuusperusteisiin. Muuttoliikkeessä menopaineet kasautuvat tietyille kunnille.

 

Pääkaupunkiseudun kolme suurta kaupunkia, Espoo, Helsinki ja Vantaa, ovat segregaatiokehityksen suhteen erityisasemassa alueiden eriytymisen ja vieraskielisen väestönosan voimakkaan kasvun johdosta.

 

Vieraskielisen väestön osuus otetaan nykyisin huomioon perusopetuksen valtionosuuksissa, mutta ei juurikaan muissa peruspalveluissa.

 

Nenonen arvioi, että jotta kannustetta palveluiden uudistamiseen syntyisi, valtionosuusjärjestelmän tulisi olla yleiskatteinen ja perustua laskennallisiin menoihin.

 

– Segregaatio vaikuttaa sekä kuntien tuloihin että kuntien menoihin, kun nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä tasaus kohdistuu lähinnä tuloihin, Nenonen toteaa.

 

– Valtionosuuskriteerien tarkastelu näiltä osin – myös kunnille aiheutuvat menopaineet huomioiden – on tärkeää. Valtionosuuskriteereiden tulisi olla ajantasaisia, johdonmukaisia, ja niiden tulisi perustua luotettaviin tilastotietoihin.

 

 

Kari Nenonen arvioi, että näköpiirissä oleva yleistaloudellinen kehitys ei varmastikaan mahdollista valtionosuuksien tason merkittävää nousua.

 

Valtionosuusuudistuksessa on tästä huolimatta voitava muuttaa järjestelmää siten, että lopputuloksena on entistä selkeämpi, oikeudenmukaisempi ja kannustavampi järjestelmä.

 

Nenonen sanoo, että jos valtionosuusjärjestelmää muutetaan vain leikkaamalla valtionosuuksia, se näkyy eniten taloudeltaan heikoimmissa ja valtionosuusriippuvaisimmissa kunnissa.

 

– Valtionosuusjärjestelmän uudistamistyössä ollaan kuitenkin rakentamassa aikaa kestävää järjestelmää pitkälle tulevaisuuteen. Kuntarakenne ja sote-järjestelmä ovat perusta, joka täytyy voida ottaa huomioon valtionosuusjärjestelmän uudistamisessa.

(KL)