Terveyskeskusten lääkärivaje vakiintunut kuuteen prosenttiin

Terveyskeskusten lääkärivaje on vakiintunut noin kuuteen prosenttiin. Vakituisten lääkäreiden määrä jatkaa kasvuaan, ja sijaisten saatavuus on parantunut aiemmasta. Ostopalveluiden ja ulkoistuksien määrä on edelleen pienessä laskussa.

 

Nämä seikat ilmenevät Lääkäriliiton selvityksestä. Tilannetta kartoitettiin lokakuussa, ja tutkimukseen vastasi 161 terveyskeskusta.

 

Sijaisten määrän kasvua selittävät lääkärien koulutusmääriin 2000-luvun alussa tehty lisäys sekä sitä kautta jatkokoulutettavien lääkäreiden määrän kasvu. Jatkokoulutuksesta vähintään yhdeksän kuukautta suoritetaan terveyskeskuksessa.

 

Alueellinen vaihtelu on edelleen suurta. Pienin, alle prosentin, vaje on Varsinais-Suomessa. Eniten hoitamattomia virkoja on Etelä-Karjalassa (21 %). Eniten lääkäritilanne on parantunut Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.

 

Yli puolet terveyskeskuksista ei kärsi lääkärivajeesta lainkaan. Nämä terveyskeskukset hoitavat yhä suuremman osanväestöstä. 

 

Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa johtavien lääkärien arviota terveyskeskuslääkärien työajan jakautumisesta.

 

Lääkärien työajasta runsaat 60 prosenttia kuluu avosairaanhoidon vastaanottotoimintaan. Työpanoksesta 14 prosenttia kuluu ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Alle 10 prosentin siivun työajasta haukkaavat terveyskeskusten vuodeosasto, kotisairaanhoito, työterveyshuolto ja muu toiminta. Terveyskeskusten välillä on paljon vaihtelua.

 

 

Lääkäriliiton johtajan Heikki Pärnäsen mukaan tutkimustulos kertoo siitä, että pysyvä vaje avoimiin virkoihin on ennallaan.

 

–  Osa vajeesta on normaalia lääkäreiden liikkuvuuteen liikkuvaa vajausta, mutta Suomessa on edelleen alueita, jonne ei saada lääkäreitä töihin.

 

Pärnäsen mukaan erityisesti terveyskeskuksissa, joista puuttuu lääkäreitä, lääkärin työpanos pitää pystyä ohjaamaan ensisijaisiin tehtäviin.

 

– Kun kerran on työvoimavajetta ja kaikkea ei ehditä tehdä, työt tulee priorisoida ja miettiä, miten lääkärinosaaminen on parhaassa käytössä ja mitä voidaan jättää tekemättä. Sitä taustaa vasten enemmän kuin 60 prosenttia lääkäreiden työajasta pitäisi kulua avosairaanhoitoon, Pärnänen sanoo.

 

Pärnänen korostaa, että perusterveydenhuoltoon siirrettävien uusien tehtävien vaatima työaika tulisi aina arvioida.

 

– Tilanne on kestämätön, jos uusia tehtäviä tulee, resurssit pysyvät ennallaan eikä mitään jätetä pois.

 

Suomen Lääkäriliitto selvitti johtavilta lääkäreiltä terveyskeskusten lääkäritilannetta 3. lokakuuta 2012. Vastaukset saatiin kaikista 161 terveyskeskuksesta. Tutkimus on toteutettu yhteistyönä STM:n, THL:n ja KT Kuntatyönantajien kanssa.