STM: Lastensuojelu kaipaa isoa remonttia kuntauudistuksen yhteydessä

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on kiinnitettävä huomiota lasten, nuorten ja lapsiperheiden tuen ja palvelujen järjestämiseen kokonaisuutena. Rakenteellisia ja toimintakäytäntöjen muutoksia tarvitaan kunnan kaikilla sektoreilla.

 

Tätä mieltä on selvitystyöryhmä, joka luovutti väliraporttinsa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille tänään.

 

Väliraporttia varten ryhmä oli kerännyt arvioita lastensuojelun tilasta muun muassa lastensuojelun asiakkailta, työntekijöiltä ja viranomaisilta. Selvitysryhmä piti erityisen tärkeinä lasten, sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten biologisten vanhempien kertomia kokemuksia lastensuojelusta.

 

 

Lastensuojeluilmoitusten, avohuollon asiakkaiden sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät ovat kasvaneet 1990-luvulta alkaen. Vuonna 2008 voimaantulleen lastensuojelulain tavoitetta painopisteen siirtymistä ehkäiseviin palveluihin ja avohuollon työhön ei ole havaittavissa.

 

Esimerkiksi kuudessa suurimmassa kaupungissa uudet resurssit on suunnattu pääosin sijaishuoltoon.

 

Selvitysryhmän mukaan laadukkaan lastensuojelutyön tekemistä ja kehittämistä vaikeuttaa osaavan ja pysyvän henkilöstön puute. Yksin Itä-Suomen alueella on yhdeksän kuntaa, joissa ei nykytilanteessa ole yhtään pätevää lastensuojelun sosiaalityöntekijää.

 

 

Käytäntöjen kirjavuus eri alueilla on ongelma. Joillain alueilla lastensuojelu ja perheiden palvelut toimivat hyvin, mutta eivät kaikilla. Hyvät käytännöt eivät leviä itsestään.

 

Selvitysryhmä ehdottaakin pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista uudistamisohjelmaa, jonka lähtökohtana on lapsiperheiden ja lasten tuen tarve.

 

Viranomaisten välistä tietojen vaihtoa koskevat säädökset ovat hajallaan yleis- ja erityislaeissa eikä niitä tunneta riittävästi kentällä.

 

Tämä johtaa selvitysryhmän havaintojen mukaan siihen, että tärkeitä tietoja jää siirtymättä viranomaisten välillä ja toisaalta siihen, että asiakkaan kokemusten mukaan tietoja siirretään asiakkaiden tietämättä.

 

Eri säännösten kokoaminen yhteen on tarpeen ja kiireellistä, jotta tiedon puute ja kirjavat tulkinnat eivät vaikeuta toiminnan hyvää toteuttamista.

 

 

Selvitysryhmä katsoo, että nykyinen lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia paljon parempaan toimintaan. Kunnissa yhteistyössä tuotetut toimintamallit ja systemaattisesti levitetyt ja ylläpidetyt ohjeistukset selkiyttävät ja tehostavat selvästi viranomaisten välistä yhteistyötä.

 

Selvitysryhmä jatkaa työtään maaliskuun 2013 loppuun saakka, jolloin se antaa esityksensä tarvittavista kehittämistoimenpiteistä.