Liikenteen rahoituksen epäselvyyksiä ei saa sälyttää kuntien harteille

Kuntaliitto varoittaa valtiota siirtämästä omien liikennehankkeidensa kustannuksia kuntien rahoitettavaksi.

 

Useissa kunnissa valtion tiehankkeet viivästyvät tai estyvät, jos kunta ei ota valtiolle kuuluvaa rahoitusta vastuulleen. Tämä hämärtää valtion ja kuntien säädösten mukaista työn- ja vastuunjakoa liikennehankkeista, todetaan vastajulkaistuissa Kuntaliiton yhdyskuntien kehittämisen linjauksissa.

 

– Jos valtion ja kuntien välistä työnjakoa on tarve muuttaa, tarvitaan muutoksia myös lainsäädäntöön, rahoitukseen ja liikenneverotuksen kohdentamiseen niin, että kunnat saavat verotuloista osansa. Jos kunnille osoitetaan lisävastuita, tulee ne korvata kunnille täysimääräisesti, Kuntaliiton liikenneinsinööri Silja Siltala toteaa.

 

 

Kaikki liikenteen verotulot kertyvät valtiolle.

 

– Valtion liikennemäärärahat ovat niin niukat, että uudistuksia ei pystytä tekemään sillä tahdilla, mitä yhdyskuntien ja liikennepalvelujen kehittyminen edellyttäisi. Valtion rahoitusvastuita on siirtynyt kunnille. Tämä on heikentänyt työnajon selkeyttä ja lisännyt tarvetta uusien rahoitusmallien kuten tiemaksujen selvittämiseen.

 

Osa kunnista joutuu valtion maantiehankkeita vauhdittaakseen osallistumaan rahoitukseen joko lainaamalla valtiolle rahaa ilman korkoa (jälkirahoitushankkeet) tai maksamalla suoraan jonkin osan rahoituksesta.

 

Julkisuuteen tulleet tiedot liikennehankkeiden rahoituksen epäselvyyksistä uhkaavat kiristää tilannetta entisestään.

 

– Valtion ensi vuoden liikennemäärärahoista noin 120 miljoonaa euroa on varattu kunnille maksettavaksi niistä tiehankkeista, jotka on tehty kuntien lainoittamana. Epäselvyyksistä huolimatta tälle takaisinmaksulle on löydyttävä rahoitus, Siltala muistuttaa.

 

 

Lakien mukaan valtio huolehtii maanteiden ja kunnat katujen rakentamisesta ja ylläpidosta. Valtio yhtiöineen vastaa rautateiden, laivaväylien ja lentokenttien rahoituksesta. Kunnat osallistuvat niihin harkintansa mukaan vain tapauskohtaisesti tehtävän sopimuksen mukaan.

 

Maanteitä ja rautateitä koskevissa yksityiskohtaisissa työnjakokysymyksissä sovelletaan Liikenneviraston ja Kuntaliiton sopimia työnjako-ohjeita.

 

Kuntaliiton yhdyskuntien kehittämisen linjausten mukaan valtion ja kuntien työnjako tulee säilyttää selkeänä jatkossakin, eikä valtion vastuita saa vyöryttää vastoin lainsäädännön tarkoitusta kuntien lainoitettavaksi tai maksettavaksi kokonaan esimerkiksi pyöräteiden tai pienten liikenneturvallisuushankkeiden osalta.