SK: Pienet kunnat voivat sittenkin välttää liitokset
Pienet kunnat voivat tehdä yhteistyötä ja välttää siten kuntaliitokset, kirjoittaa Suomen Kuvalehti.
Viime viikolla kuntiin rakennelakiuudistuksen kanssa lähetetyn sosiaali- ja terveysministeriön linjauksen mukaan kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000 sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) totesi rakennelakiuudistuksen tiedotustilaisuudessa 20 000 asukkaan kuntakoon olevan ”absoluuttinen minimi” palveluiden järjestämisen kannalta.
Väestöpohjavaatimus velvoittaa valtaosan kunnista selvityksiin, joiden on ajateltu johtavan pienten kuntien yhdistymisiin, jotta ne saisivat säilyttää terveydenhuollon järjestämisvastuun itsellään.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Näyttää kuitenkin siltä, että yhdistymisiä ei tarvita, jos pienet kunnat sopivat yhteistyöstä.
STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee sanoi Aamulehden haastattelussa rakennelain julkistamisen jälkeen 20 000 väestöpohjavaatimuksen koskevan ”kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta”.
Suomen Kuvalehden haastattelemat STM:n, Kuntaliiton sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat samalla linjalla Sillanaukeen tulkinnan kanssa.
Lehden mukaan myös Sdp:n vaikuttajat hallituksen sisältä vahvistavat, että kuntien yhteistyö ei ole pannassa.
Entinen kuntaministeri Tapani Tölli (kesk) väittää hallituksen johtaneen kuntia harhaan pitkin syksyä vahvan peruskunnan kriteereihin liittyvillä mielikuvilla.
– Hallitus on kriteerit julkistettuaan kesäkuusta lähtien systemaattisesti antanut ymmärtää, että kunnassa on oltava vähintään 20 000 asukasta, jotta se saa järjestää perusterveydenhuollon palveluja jatkossakin. Ääneen on jätetty kertomatta, että myös kuntien muodostama yhteistoiminta-alue saa järjestämisvastuun, Tölli sanoo.
Tölli katsoo, että kuntia ei voida vaatia antamaan lausuntoaan ilman tarkkoja sote-linjauksia.
