Sitra on ollut edistämässä palvelusetelin käyttöönottoa. Sitran aloitteesta ovat syntyneet kuntien yhteinen taloushallintoyhtiö Taitoa ja tietohallintoyhtiö Tiera. Yhä useampi kunta siirtää palvelujaan yhteisiin yhtiöihin.
 
Tavoite on, että samaa työtä ei tarvitse tehdä jokaisessa kunnassa erikseen. Yhdessä kunnat ovat myös vahvempi neuvotteluosapuoli ja pystyvät kokoamaan paremman asiantuntemuksen.
 

Kaikki ei suinkaan mene läpihuutojuttuina. Suurista projekteista terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uusiminen ei ole edennyt Sitran tarjoamaan suuntaan, eikä kyllä mihinkään muuhunkaan suuntaan.

 
Muutosvastarinta kuuluu asiaan
 
– Jos ei tarvitse puhua ympäri, jos emme kohtaisi muutosvastarintaa, yrittäisimme liian helppoja asioita, johtaja Antti Kivelä sanoo.
 
Hän selittää eroja kuntasektorin ja yksityisen sektorin muutosvastarinnassa.
 
– Yksityisellä sektorilla on selkeämmät tavoitteet, taloudellinen tulos. Kuntasektorilla tavoitteissa on enemmän näkökulmia.
 
Kivelä korostaa uskovansa kuitenkin kunnalliseen päätöksentekoon. 
 
Melko yleisesti myönnetään suomalaisen terveydenhuollon suureksi ongelmaksi monikanavaisuus. Kun on useita rahoittajia, ne yrittävät siirtää kustannuksia tosilleen, mistä kärsii sekä potilas että toiminnan tehokkuus.
 
Maailmalla on erilaisia versioita siitä, että rahat tulevat julkiselta sektorilta, ja kansalainen käyttää niitä palveluja, jotka hyviksi havaitsee. Tämän sovelluksia Sitrakin on Suomeen tarjonnut, mutta eteneminen on hidasta.
 
Sitran mallissa korostetaan toisaalta ihmisen vastuuta omasta terveydestään ja toisaalta vapautta valita palvelun tarjoaja.
 
Kaikki terveyspalvelut rahoitettaisiin yhdestä paikasta. Kansalainen voi sitten valita palvelun tuottajan.
 
Ehkä yllättävintä mallissa on rahoituksen sitominen sairastumisriskiin eikä tuotettuihin palveluihin. Tällä kannustetaan palvelujen tuottajaa edistämään asiakkaan terveyttä eikä maksimoimaan maksullisten palvelujen käyttöä.
 
Omaa vastuuta terveyden ylläpitämisestä
 
Taltioni-hanke on myös yksi Sitran ja Kivelän käynnistämä ja vireillä oleva hanke. Myös sen perustana on ajatus ihmisen omasta aktiivisuudesta ja vastuusta terveydestään.
 
Siinä yritykset sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijat tarjoavat kansalaisille palveluja, jotka auttavat heitä seuraamaan omaa terveyttään ja opastavat tarvittaviin toimenpiteisiin.
  
Kivelä puhuu paljon yksilön vastuusta palveluja valittaessa, kilpailuttamisesta, jaloilla äänestämisestä.
 
Kaikki eivät kuitenkaan pysty siihen, ja sen Kivelä myöntää. Hän kuitenkin muistuttaa, että nyt jo on kokemuksia siitä, että vanhustenhuollon asiakkaat ovat käyttäneet mahdollisuuttaan äänestää jaloillaan.

(KL)

Artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa Kuntalehdessä 15/2012

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*