Kuntaliitto korostaa kuntalähtöisyyttä rakenneuudistuksessa

 

Kuntaliitto pitää hyvänä, että esitys kuntarakennelaiksi on saatu valmiiksi ja että kunnille varataan aikaa lausuntoihin maaliskuulle asti. Näin uudet valtuustot ehtivät paneutua asiaan kunnolla.

 

– Kuntien on nyt syytä keskustella tulevaisuudesta myös yhdessä ja ottaa aktiivisesti alueellisen kehittämisen vastuu ja vastuu kuntalaisten peruspalvelujen turvaamisesta ikärakenteen ja talouden kiristyessä, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

 

– Vaihtoehtoisia ratkaisuja on selvitettävä mahdollisimman monipuolisesti  kuntalaisten hyvinvoinnin, osallistumisen ja paikallisen elinvoiman näkökulmasta, pitkällä aikavälillä.

 

Lakiesityksen mukaan päätöksenteko kuntaliitoksista perustuu pääsääntöisesti kuntien yhteiseen esitykseen. Valtioneuvoston toimivaltaa ei olla laajentamassa kriisikuntia lukuun ottamatta.

 

– Kunnalliseen itsehallintoon kuuluu kuntien erilaisuuden hyväksyminen. Tämä on otettava huomioon kuntauudistukseen liittyvän lainsäädännön valmistelussa sekä kuntalain kokonaisuudistuksessa, Mäki-Lohiluoma sanoo.

 

 

Kuntaliitto pitää realistisena hallituksen ministeriryhmien linjauksia siitä, että vahvat peruskunnat vastaisivat sosiaali- ja terveydenhuollon laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä ja merkittävästä osasta sairaalahoitoa. Jos peruskuntaratkaisuun ei ole edellytyksiä, voisivat kunnat muodostaa vastuullisia sote-alueita.

 

– Kuntien ja alueiden näkemysten ja mallin toimivuuden tutkimiseksi selvityshenkilötyöryhmän asettaminen on tarpeen, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen.

 

Rakenneuudistuksilla pyritään tuottavuuden nostamiseen, henkilöstön saatavuuden varmistamiseen ja osaamisen hyödyntämiseen sekä entistä tiiviimpään demokraattiseen ohjaukseen. Uudistuksessa on myös turvattava kielelliset oikeudet palveluihin.

 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kestävän järjestämisen kannalta tärkeitä edellytyksiä ovat ainakin riittävän suuri väestöpohja, riittävät taloudelliset voimavarat, osaavan henkilöstön saatavuus sekä toimiva rakennus- ja laitekanta.

 

– Tavoitteena tulee olla laadukkaiden palvelujen turvaaminen kuntalaisille niin, että kuntien erilaiset olosuhteet eivät aseta kuntalaisia kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan, Haatainen sanoo.

 

 

– On tärkeää, että kunnallishallinto uudistuu ja kunnat säilyttävät tulevaisuudessakin asemansa suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan perustana sekä paikallisen elinvoiman vahvistajana. Kuntien rooli on paljon laajempi kuin vain palvelujen järjestäjänä toimiminen, Mäki-Lohiluoma sanoo.

 

Kuntaliiton hallitus on linjannut, että kuntaperustaisen järjestelmän säilyttäminen ja vahvistaminen vaatii sekä vahvoja kuntia että käyttäjälähtöisesti toimivia kuntien yhteistoimintaorganisaatioita.

Esimerkiksi toisen asteen koulutus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto vaativat tulevaisuudessakin kuntien yhteistoimintaa. Samoin maankäyttöä, liikennettä ja asumista koskevassa päätöksenteossa tarvitaan vahvojen kuntien ohella toimivat rakenteet muuallakin kuin metropolialueella.

 

– Uudistus voi olla kuntalähtöinen vain, jos kunnat itse ovat aloitteellisia ja uudistuksessa otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet. Keskeistä on tarkastella kuntarakennetta ja kuntaperustaista palvelujärjestelmää kokonaisuutena asukkaiden ja palveluiden toimivuuden näkökulmasta, todetaan Kuntaliiton hallituksen elokuisessa kannanotossa.