Ruotsalainen kansanpuolue sai lokakuun kuntavaaleissa kaksi saamelaisvaltuutettua Utsjoen kunnanvaltuustoon. Vaalipäivän jälkeen Heikki Uula-Petteri Sombyn ja Asla Järvensivun puhelimet soivat lakkaamatta.

Puheluita tuli niin ruotsin- kuin suomenkieliseltäkin medialta ja Norjasta. Poromies Somby, 25, sanoo, että RKP:n ehdokkaaksi lähteminen oli luonnollista.

– RKP on puolue, jossa sallitaan erilaisia mielipiteitä. Vähemmistökysymykset ovat monin tavoin samanlaisia ja siksi RKP on hyvä puolue ajamaan myös saamelaisten asioita, Somby sanoo.

Somby on käynyt perus- ja ammattikoulun pohjoissaameksi. Se on saamelaiskielistä yleisin, jota puhuu puolet Utsjoen asukkaista. Hän on kahden lapsen isä. Tyttöystävä Lill Merethe Gaup on Norjan saamelainen. Somby ymmärtää myös sekä ruotsia että norjaa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)

Opettaja Järvensivu, 37, puhuu poikansa kanssa pohjoissaamea, mutta äiti Linda, suomenruotsalainen sosiaalityöntekijä Karjaalta, puhuu ruotsia. Keskenään vanhemmat puhuvat suomea.
 
Ruotsin kieli ei tunnu pakolta
 
RKP:n suomenkieliset saamelaisvaltuutetut pitävät sydämen asianaan erilaisuuksistaan huolimatta samaa asiaa: taistelua saamen kielen ja kulttuurin puolesta. Kumpikaan ei pidä ruotsin kielen opetusta minkäänlaisena pakkona.
– Loogisempaa olisi kuitenkin opiskella täällä norjaa, koska rajan toisella puolella on paljon työpaikkoja, Järvensivu sanoo.
Järvensivu pitää kielen keskellä suuta, kun hän luovii poliittisten kysymysten ja Lapin arkipäivän välillä. Kun Norjan saamelaisilla on nykyaikaiset koulukirjat ja pätevät opettajat, Suomen puolella on vaikeampaa.
Vaikka Utsjoella puhutaan saamea yleisesti, saamelaisten asemasta on kielikiistoja. Järvensivu toivoo, että yhteisymmärrys puolueiden kesken olisi saamelaisten oikeuksista yhtä suurta kuin vastustus Inarin kanssa suunniteltua kuntaliitosta kohtaan.
Kahden valtuutetun saaminen on rohkaissut RKP:tä tavoittelemaan tulevaisuudessa saamelaista puolueen edustajaa eduskuntaan. Puoluesihteeri Johan Johansson uskoo, että kuntavaalimenestyksen myötä tulevissa vaaleissa on helpompaa hankkia ehdokkaita.
RKP:llä oli saamelaisehdokkaita Lapin vaalipiirissä ensimmäisen kerran eduskuntavaaleissa 2011. Ääniä kertyi reilut 400.
(STT)
 
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Luitko jo?