Viikko kuntavaaleihin: Kuntaliitos kiristää kilpailua valtuustopaikoista

Jaossa olevien valtuustopaikkojen määrä vähenee liitoskunnissa yhteensä 38 prosenttia.

 

– Kiristyvä kilpailu on vähentänyt istuvien valtuutettujen intoa lähteä ehdokkaiksi. Liitoskunnissa 64 prosenttia nykyisistä valtuutetuista on ehdolla uuteen valtuustoon. Muissa kunnissa määrä on korkeampi. Keskimäärin 70 prosenttia nykyisistä valtuutetuista tavoittelee jatkokautta valtuustossa, sanoo ehdokasasetteluja tutkinut valtiotieteen tohtori Sari Pikkala.

 

– Kunnissa, joissa liitos on toteutunut kuluvalla valtuustokaudella tai toteutuu heti vaalien jälkeen, on ehdokasmäärä vähentynyt 17 prosentilla vuoden 2008 vaaleihin verrattuna. Muissa kunnissa ehdokasmäärä tämän vuoden kuntavaaleissa on pysynyt suunnilleen viime vaalien tasolla, toteaa Pikkala.

 

 

Konkarit ovat yleensä etulyöntiasemassa kuntavaaleissa. Vuoden 2008 vaaleissa kaikista valituiksi tulleista ehdokkaista lähes kolme viidestä oli toiminut valtuutettuna edellisellä valtuustokaudella. Tutun valtuutetun uudelleenvalinta on vielä tavallisempaa kuntaliitoskunnissa.

 

– Vanhojen valtuutettujen osuus valituista oli liitoskunnissa selvästi suurempi kuin keskimäärin. Yhteensä 69 prosenttia valituista oli toiminut valtuustossa edeltävälläkin kaudella. Uusien kuntien reuna-alueilta valituista ehdokkaista 75 prosenttia oli istuvia valtuutettuja, kertoo Pikkala.

 

Ehdokkaiden kannatuksen tarkastelu vanhojen kuntarajojen mukaan osoitti, että omassa, vielä 2008 vaalien aikaan itsenäisessä kunnassa asuvaa ehdokasta äänestäneiden osuus vaihteli alle 60 prosentista reilusti yli 90 prosenttiin, analysoi Pikkala.

 

– Toisaalta liitoskunnissa koventunut kilpailu valtuustopaikoista johti siihen, että reuna-alueilla ehdokkaaksi asettuneista istuvista valtuutetuista reilusti yli puolet, 58 prosenttia, jäi rannalle. Liitosten keskuskunnissa ehdolla olleista valtuutetuista sen sijaan vain 29 prosenttia jäi ilman valtuustopaikkaa uudessa kunnassa, kertaa Pikkala viime vaalien tuloksia.

 

 

Lokakuun 2008 kunnallisvaaleissa äänestysaktiivisuus nousi 2,7 prosenttiyksikköä vuoden 2004 vaaleihin verrattuna 61 prosenttiin. Tuoreeltaan vaalien jälkeen esitetyissä tulkinnoissa vaaliosallistumisen vilkastumisen arveltiin liittyvän ajankohtaiseen uudistustilanteeseen.

 

–  Nimenomaan kuntaliitosten reuna-alueiden väen oletettiin lähteneen joukolla varmistamaan, että uuden kunnan valtuustoon saadaan oman alueen edustus. Näin voi käydä myös vuoden 2012 vaaleissa, arvioi Pikkala.

Viime vaaleissa puolueiden kannatuksen muutokset olivat suurempia kuin useissa aiemmissa kuntavaaleissa. Yksittäistapauksissa suurten kannatusmuutosten taustalla oli liitoshankkeeseen liittyviä ristiriitoja, mutta puolueiden ääniosuuksien kokonaismuutos jäi vuoden 2009 alusta yhdistyvissä kunnissa hieman koko maan lukua matalammaksi. Liitosten reuna-alueilla muutokset olivat kuitenkin suurempia kuin keskuskunnissa.