Vanhusten hoitajien kiintiö kauhistuttaa asiantuntijaa
Laki kääntäisi vanhusten palvelujen painopisteen ja huomion takaisin laitosvaltaisuuteen, arvioi terveystieteiden maisteri Maija Valta torstaina 30.8. ilmestyvässä Kuntalehdessä. Valta on työskennellyt pitkään vuodeosastolla ja toiminut sittemmin erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon
strategioihin, palvelurakenteisiin ja hoitoketjuihin liittyvissä
kehittämis-, arviointi- ja muutostehtävissä .
Valta sanoo, että työn kuormittavuus ja työvoiman riittävyys arvioidaan yleensä kahden ruuhkahuipun perusteella: kaikki asiakkaat pitää pestä, ruokkia ja hoitaa kello 8–11, ja illalla jälleen yhtä lyhyessä ajassa.
– Vuorojen vaihtuessa ei tapahdu mitään, silloin ollaan niin sanotusti raportilla. Vanhusten laitoshoidossa noudatetaan edelleen vanhaa vuodeosaston toimintamallia, josta terveydenhuollossakin on pyritty eroon. Vuoteessa oleminen tuottaa nopeasti lisää ja uusia vuodepotilaita.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Valta arvioi, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen käsittely on julkisuudessa kielletty aihe.
Kuntaliiton ja Kuntatyönantajien (KT) mukaan henkilöstölisäys kasvattaisi vanhustenhoitolaitosten menoja noin 250 miljoonalla eurolla. Kuntaliitto ja KT arvoivat, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa näin suuri kustannusten nousu ei ole mahdollista. Niiden mukaan tarvittavan lisähenkilöstön saaminen töihin on lisäksi epärealistinen ajatus.
Sosiaali- ja terveysnimisteriön laskelman mukaan henkilöstölisäys olisi 4 000 työntekijää, Kuntaliiton mukaan 5 500.
Ministeriö laskee, että ehdotetun mitoituksen myötä vanhusten laitoshoidon kustannukset kasvaisivat noin 73 miljoonalla eurolla, josta valtio on valmis rahoittamaan puolet, eli noin 36,5 miljoonaa euroa.
Kuntaliiton mukaan pelkät palkkausmenot kasvaisivat 230 miljoonalla eurolla.
Ikääntyneiden hoitolaitoksissa työskenteli viime vuoden tilastojen mukaan 23 000 työntekijää. Määrä kasvoi parissa vuodessa 4 000 työntekijällä.
