Yle: Kunnat eivät halua hoitajien määriä lakiin
Yhdeksästä Ylen tavoittamasta johtajasta yhtä lukuun ottamatta kaikki sanoivat vastustavansa tiukkoja mitoituksia.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin ja SDP:n vaatimat hoitohenkilökunnan vähimmäismäärät eivät saa kannatusta kaupungeissa. Puolue vaatii, että ympärivuorokautisessa hoidossa pitäisi olla vähintään seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohden. Käytännössä tämä tarkoittaisi laitoshoitoa ja esimerkiksi vanhainkoteja.
Yle Uutiset kysyi yhdeksän kaupungin vanhustenhoidosta vastaavalta johtajalta, mitä mieltä he ovat ehdotuksesta. Heistä kahdeksan sanoi vastustavansa hoitajamäärien sinetöimistä lakiin.
Esimerkiksi Turussa kummastellaan, miksi laitoshoitoon halutaan laittaa rahaa nyt, kun sitä on koko 2000-luku ajettu alas.
– Olemme juuri pyrkineet ajamaan sitä alas ja mahdollistamaan ikäihmisten asumisen joko omassa kodissa tai palveluasunnossa. Jos nyt lähdetään uudestaan laitoshoidon suuntaan, silloin palaamme tähän vanhanaikaisuuteen, sanoo Turun ikäihmisten palveluja johtava Seija Arve.
Vuonna 2010 laitoshoidossa eli vanhainkodissa tai terveyskeskuksen pitkäaikaishoidossa oli enää alle viisi prosenttia yli 75-vuotiaista. Kotihoidon ja palveluasumisen osuus ylsi sen sijaan yli kymmeneen prosenttiin. Vanhainkoteja on lakkautettu, ja joillain paikkakunnilla sellaisia ei ole enää lainkaan.
Arve sanoo, että vaikka rahoitus tulisikin valtiolta, mitoitus voi johtaa henkilöstövähennyksiin kotihoidon puolella. SDP aikoo esittää budjettiriihessä, että rahoitus uusien hoitajien palkkaamiseen tulisi valtion kassasta. – Ei sitä kaikkea kuitenkaan voi ottaa uutena henkilökuntana, vaan voi olla, että joudumme siirtämään henkilökuntaa kotihoidosta vanhainkotiin. Tämä riski on tässä taloudellisessa tilanteessa olemassa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Samaa pelkää Jyväskylän vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Sirkka Karhula. Hänen mukaansa laitoshoidon tarve voi mitoituksen myötä kasvaa.
– Ennaltaehkäisevän työn osuus jäisi vähemmälle, mikä aiheuttaisi, että asiakkaat tulisivat palvelujen piiriin entistä aiemmin. Lisäksi jo nykyäänkin liian lyhyet kotikäynnit lyhenisivät ennestään, Karhula epäilee.
"Olemme juuttuneet keskustelemaan prosentin kymmenysosista"
Useat palvelujohtajat moittivat 0,7 hoitajan lakiin kirjaamista kaavamaisuudesta.
– Joustavuus pitäisi säilyttää. Viime aikoina ollaan kehitetty ihan erilaista, dynaamista ja vanhuksia huomioivaa palvelujärjestelmää, Seija Arve sanoo.
Arven ja monen muun vanhusjohtajan mielestä keskustelu on juuttunut desimaalilukuihin sen sijaan, että puhuttaisiin siitä, millaista hoitoa yhä vanhemmaksi elävä väestö tarvitsee.
– Lain valmistelussa on hyvin otettu huomioon ehkäisevän vanhustyön, kotihoidon, monipuolisen palvelurakenteen kehittäminen. Ja nyt me olemme jääneet prosentin kymmenysosiin keskustelemaan henkilöstömitoituksista Seija Arve sanoo.
(YLE)
